Perustuslakivaliokunnan kirje suurelle valiokunnalle
- SUOMEN EDUSKUNNAN
- PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
- Helsingissä
- 9 p. heinäkuuta 1917.
Suuri valiokunta on kirjelmällä Perustuslakivaliokunnalle tämän heinäkuun 6 päivältä, myötäliittäen Suuren valiokunnan laatiman ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi, ilmoittanut olevansa sitä mieltä, että lakiehdotus olisi muodostettava entistä enemmän rakentuvaksi Suomen sisäisen itsemääräämisoikeuden takaamista turvaaville perusteille, ja on Suuri valiokunta, pitäen mahdollisena, että lakiehdotus katsoen muuttuneihin olosuhteihin, vaatisi mainittuun suuntaan paljon perinpohjaisempia muutoksia kuin ne, joitten tekemiseen Suuri valiokunta ilman erikoisvaliokunnan valmistelua on tilaisuudessa, päättänyt, ennenkuin Suuri valiokunta osaltaan saattaa asian käsittelyn loppuun, pyytää Perustuslakivaliokunnalta uutta, edelläsanottuun suuntaan käyvää ehdotusta, jättäen kuitenkin asian kokonaisuudessaan Perustuslakivaliokunnan vapaasti harkittavaksi.
Perustuslakivaliokunta katsoo voivansa yhtyä Suuren valiokunnan käsitykseen, että on syytä uudelleen muodostella käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta.
Asianmukaisinta ja selvintä lienee, ettei tässä laissa yritetä lähemmin määritellä Suomen eduskunnan ja senaatin toimivallan keskinäistä suhdetta, vaan rajoitutaan säätämään pääasiassa vain se yleinen periaate, että hallitsijan oikeuksien lakattua on eduskunta, joka edustaa Suomen kansaa, esteetön käyttämään Suomen korkeinta valtiovaltaa. Tämän periaatteen mukaista oikeutta on Venäjänkin kansanvallan edustajain taholta vaadittu Suomen eduskunnalle tunnustettavaksi. Senaatin toimivallan lähempi määritteleminen voisi jäädä myöhemmän, täydentävän lainsäädännön asiaksi.
Tämän mukaisesti Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 §:ssä säädettäväksi, että eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaan pantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin valtiontaloutta, verotusta ja tulliasioita koskevat, ja että eduskunta lopullisesti päättää myöskin kaikkien muiden Suomen asiain ratkaisusta, jotka keisari ja suuriruhtinas tätä ennen voimassa olleiden säännösten mukaan on ratkaissut.
Ainoastaan kaksi asiaryhmää olisi Valiokunnan mielestä jätettävä tämän lain ulkopuolelle, nimittäin ulkopolitiikan asiat sekä sotilaslainsäädäntö ja sotilashallinto. Näistä asioista voimassaolevaan oikeuteen ei siis nyt säädettävän lain perusteella voisi muutosten toimeenpaneminen tulla kysymykseen, eikä toisaalta myöskään luovutettaisi pois mitään siitä oikeudesta, mikä Suomella ja Suomen eduskunnalla maan perustuslakien mukaan on sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa koskevissa asioissa.
Lakiehdotuksen 2 §:ksi olisi Perustuslakivaliokunnan mielestä otettava sellaisenaan 3 § Valiokunnan aikaisemmasta ehdotuksesta.
Lopuksi olisi lain 3 §:ssä säädettävä, että eduskunta määrää Suomen toimeenpanevan vallan, ja että toistaiseksi ylintä toimeenpanevaa valtaa käyttäköön senaatin talousosasto, jonka jäsenet eduskunta asettaa ja erottaa.
Lakiehdotuksen johtolauseessa on Valiokunnan mielestä syytä nimenomaan mainita se käsiteltävänä olevan lainsäädäntötoimenpiteen lähtökohta, että hallitsijan oikeudet ovat lakanneet. Lain nimike olisi Valiokunnan mielestä muutettava kuulumaan: "Laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä."
Sen nojalla mitä edellä on sanottu, ehdottaa Perustuslakivaliokunta,
- että Suuri valiokunta ehdottaisi lakiehdotuksen Eduskunnan hyväksyttäväksi näin kuuluvana:
Täten säädetään: Kun hallitsijan oikeudet ovat lakanneet, olkoon Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti voimassa seuraavaa:
Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin valtiotaloutta, verotusta ja tulliasioita koskevat. Eduskunta lopullisesti päättää myös kaikkien muiden Suomen asiain ratkaisusta, jotka keisari ja suuriruhtinas tätä ennen voimassa olleiden säännösten mukaan on ratkaissut.
Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa.
Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville ilman erityistä kutsumusta ja päättää, milloin valtiopäivät ovat lopetettavat. Kunnes Suomen uusi hallitusmuoto on säädetty, käyttää eduskunta oikeutta Valtiopäiväjärjestyksen 18 §:n mukaisesti määrätä uusien vaalien toimittamisesta ja eduskunnan hajaantumisesta.
Eduskunta määrää Suomen toimeenpanevan vallan.
Ylintä toimeenpanovaltaa käyttäköön toistaiseksi Suomen senaatin talousosasto, jonka jäsenet eduskunta asettaa ja erottaa.
Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y. Mäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Hultin, Karhinen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Pennanen (osittain), F. Rantanen, Repo, Retulainen, Tuomi, K. H. Wiik ja Suosalo sekä varajäsenet Kujala (osittain), Ståhlberg ja Vatanen.