Pesijäin laulu
| Pesijäin laulu. Juhlaruno Helsingin pesijäin a. o. 10-vuotisjuhlaan 25 p. maalisk. 1908. Kirjoittanut Hilja Pärssinen |
- Kesäpäivän paahteessa
- ammehemme luona
- hankailemme vaatteita,
- että erois’ kuona.
- Vaikk’ on tuiskit, pakkanen,
- levähdys ei auta.
- Pesu kestää ainainen
- kunnes perii hauta.
- Valkoiseksi, puhtaaksi
- määräys on pestä,
- moni kesken uupuvi
- vaivoja ei kestä.
- Yhä pestä, valmistaa
- muiden mukavuutta
- itselle ei murenaa
- elon onnekkuutta
- Ystävät ei kelpaa tää
- toki vaatikaamme
- työpäivää jo lyhempää
- varmasti sen saamme.
- Palkka työstä riittävä
- vuoksi pienoistemme.
- Pois jo kurjuus elämä
- siihen nääntyisimme.
- Valkoiseksi, puhtaaksi
- määräys on työssä.
- Toki on niin raskasta
- raastaa sorron yössä.
- Siksi siskot taistellaan
- työlle oikeutta.
- Rintamassa kuljetaan
- kohti vapautta.
- – – –
- Puhdistusta yhteiskuntaan,
- Puhdistusta, valkaisua
- paljon paljon tarvis ois
- yhteiskunnan pesutupaan
- pesijöitä’ kuka tois.
- Yhteiskunta on niin musta,
- likaista niin paljon on.
- Kaikkialla turmelusta,
- harva kohta tahraton
- Tätä suurta puhdistusta
- kuka alkaa rohkenee.
- Työ se vast’ on vitkallista
- ja se vähän palkitsee.
- Siskot tähän suureen työhön
- voimia nyt tarvis ois.
- Yhteiskunnan likatahrat
- pestävä jo olis pois.
- Puhdistusta, puhdistusta
- yhteiskunta huokajaa.
- Valkeaksi, valkeaksi
- sitä siskot koittakaa!
Lähde: Työläisnaisen Kevätlehti. 1908. Työläisnainen, Helsinki.