Petetty neito
Ulkoasu
Petetty neito. Kirjoittanut J. G. Dahlman |
- Kukka kasvoi kaunokainen
- Kesä-nurmen pinnalla,
- Toivon taimi ihanainen
- Siskojensa rinnalla.
- Keviästi kevä-tuuli
- Sai sen latvan häilymään,
- Vaikka aina kukka luuli
- Ruusujensa säilyvän.
- Soimais aina siskojansa,
- Ylpeili hän itsestään,
- Kääntänyt ei niskojansa
- Koskaan heitä näkemään.
- Niin hän kasvoi kaunihisti,
- Kasvoi kesän kaunihin;
- Mutta mato myrkyn pisti
- Kukka-ruusun juurihin.
- Valkeni sen kaunis varsi,
- Lakastui se kukkanen.
- Ylpeys näin kaikki karsii, –
- Kuule, neito rukkanen!
Lähde: Sanomia Turusta 26.8.1864.