Pienokaisen syntymäpäivä
Ulkoasu
Pienokaisen syntymäpäivä. Kirjoittanut Minna Krohn |
- Vai vuoden vanhako olet nyt?
- Oi, lastansa armahaista
- On äiti hellästi holhonut;
- Ja siipeins’ alla hän suojellut
- On käpyä pienokaista.
- Ja «mamma» lapsensa lausumaan
- Saa äidin rakkaus varhain;
- Ja pienet jalatkin taipumaan,
- Kun pitkin tuoleja johtaa vaan
- Saa äiti lempeä parhain.
- Tuo ruusun-hohtava pieni suu,
- Se armaasti hymyileepi;
- Kentiesi nauruunkin asettuu,
- Kun veli, sisar tai joku muu
- Sun kanssasi leikitseepi.
- Mut lapsuus vierivi suloinen,
- Ja «pikku» mieheksi varttuu,
- Ja isänmaa, tuo armainen,
- Työn vaatii lastensa kaikkien;
- Siit’ onnea sille karttuu.
- Kyll’ ääntä rakkahan isänmaan
- On «pieno» kuuleva varhain;
- Kun pari kymmentä kuluu vaan,
- Hän seisoo vahtina Suomenmaan
- Ja on sen pojista parhain.
Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.