Siirry sisältöön

Pikku punikkien laulu

Wikiaineistosta
Pikku punikkien laulu

Kirjoittanut Kössi Kaatra
Laulu on ilmestynyt alun perin teoksessa Kumouslauluja (1920).


1. Me nousemme notkosta taakan ja työn,
me lasna jo vangitut vaivaan,
me nousemme, nousemme alhosta yön
päin päivää ja siintoa taivaan.
Soi meillekin, soi
pyhä kutsu se, oi,
kaikk’ yhteen mi murheen murjomat toi.
2. Myös meitäkin kutsuu se taisto ja työ,
johon vanhempi polvi jo tarttui.
Pakon raastava raippahan meitäkin lyö,
kera vuottenhan vaivamme varttui.
Kova kohtalo, oi
myös meihinkin loi
ikikaipuun mi kiihtää, mi suuria voi.
3. Siis: sisko ja veikko, sa valju, nyt käy,
kadun kasvatti, rintamaamme;
on kehno, ken kaartissamme ei näy,
ken kaitse ei kalleimpaamme.
Sees, selkeä lie
väki nuori, se tie,
koko työläismaailman mi voittohon vie.
4. Sitä kanssamme, kalpea kumppani, käy,
sua vuottavat valppahat joukot.
Tule, päästämme päivän, jot’ ei nyt näy,
tule, laitamme laajoiksi loukot.
Laps’, lunnaasi tuo,
sisin sielusi suo,
ilon maailma kaunis sa kanssamme luo!


Lähde: Saunio, Ilpo & Timo Tuovinen 1978: Edestä aattehen: suomalaisia työväenlauluja 1890–1938. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.