Pisareita
Ulkoasu
Pisareita. Kirjoittanut Lauri Soini |
- Salomaalla sammalesta
- Henki tuores henkäeli,
- Utu untelo yleni
- Kevätpäivän paistaessa.
- Utu tuores tuoksahteli
- Pyrkien yhä ylemmä;
- Läksi pilvyenä piennä
- Ilmankantta kaartamahan.
- Pirskutteli pilvi pieni
- Tullut synkältä salolta
- Pienosia pisareita,
- Vihmeheisiä vetosen.
- Pienosista pisareista
- Toiset lehdille lehahti,
- Kuhahteli kukkasille,
- Niillä hetken heiluellen
- Lailla helmen hopeaisen,
- Kunnes idän irju viima
- Kukan nuppua nujersi,
- Vartta väänteli väkisten,
- Puotti pienosen pisaran,
- Uuvutteli unholahan.
- Pisareista pienosista
- Toiset tulla tuiskahteli
- Läikkyville lainehille,
- Selän siintävän vesille,
- Sinne peittyen peräti.
- Toiset tuulen työntäminä
- Vaapsahtivat vuoristolle,
- Siellä uupuivat ijäksi
- Kovan kallion kolohon.
- Mutta muutamat putosi
- Kostukkeeksi kynnöksille,
- Vainioille vihrehille,
- Niittylöille nääntyville.
- Jospa joutuisi jokainen
- Pienen pienikin pisara
- Kostukkeeksi kynnökselle,
- Kylvetylle kunnakselle! –
- Silloin siintävä, sorea
- Kukka kaunis kasuaisi,
- Vilja viihtyisi vihanta
- Suomen suurilla saloilla,
- Syänmailla synkeillä.
Lähde: Soini, Lauri 1895: Runopisareita. Otava, Helsinki.