Pitäjänmakasiineista

Pitäjänmakasiineista Kirjoittanut Kustaa Paturi

Korkeasti kunnioitettawa Suometaren Toimitus!

Tässä seuraawalle kirjoitukselle nöyrimmästipyydän siaa Suometaren palstoihin.

Pitäjänmakasiineista

on wiime-wuosina ollut tuotuostakin kiistaa. Hämäläinen 3:ssa n:osa taasen käypi osiksi entistä tietänsä wäittäen pitäjänmakasiinit ”nykyisessä laadustansa" olewan wahingolliset ja katowuosina tyhjät. Mieleni tekisi kysyä: kuinka monta pitäjänmakasiinia Hämeen, Turun ja Uudenmaan lääneissä — joissa pitäjänmakasiinit on warakkaampia ja ehkä paremmin hoidetaan kuin Suomen muissa lääneissä. Kewäillä 1862 ja 1863, jolloin katowuoden hätä koivin koski, oli tyhjänä eli ulottumattomat kohtuulliseen lainan antamiseen, makasiini lu’un paljoutta mukaan? Myöskin tahtoisin kysyä: Kestääkö ulkomaan waluttain (joiksi HämäIäinen esittää pitäjän makasiinien warat waihcttawaksi) arwo useainpaan kuin yhteen kertaaseen syödä enempi kuin pitäjänmakasiinien waratkan? Sekä kysyn: Onko tuo ulkomaincn jyväkauppa, siten kuin Suomessa on suuremmaksi osaksi tapana pidetty hywäin wuosien tulosta hyvää riihikuiwaa wiljaa myydä usein puolta hintaa wähempään sitä wastaan kuin ostettaissa ulkomaalta lauhkeasta ja puolimädästa wiljasta maksetaan, hyödyllisempää kuin pitäjämakasiineissa säilyttää oman maan hywää wiljaa katowuosien waraksi? Pidän myös tarpeellisena kysyä: Mistä wähämaraisemmat maawiljeliät saisiwat huokiampaa ja sopiwammin maksettawaa lainaa kuin pitäjänmakasiineista, etenkin nykyisin ja edelleen kuin yhdyspankkiin panee warakkaat rahansa kaswamaan, ja mitä käyhällä maanwiljeliällä on sinne pantiksi panna lainaa saadaksensa? Wai olisiko se parempi jos wähäwaraiset maawiljeliät eiwät saisikan lainaa, joten täytyisivät keiwäillä ja suwclla, jolloin makasiini lainaa annetaan, myydä elukkaansa polku-hintaan jywäin ostamseksi eli suwella ryhtyä rahan ansio töihin ja jättää maawiljclyksensä rappiolle eli warsin autioksi? Jos makasiini laina näkyisi hyödyttömäksi suwen ajaksi ottaa, kyllähän sen ihmiset hylkäisiwät kuin siwistyisiwät parempia keinoja mmärtämään.

Älköön luultako edellä olewilla kysyyksilläni waatiwani pitäjänmakasiinia pidettäwäksi niissä pitäjissä joissa ei tarwet waadi, enempi kuin niissäkän joissa kuntalaiset katowuosien waraksi säästöön saada owat kykenemättömiä pitäjänmakasiinien hoitoon. Huono hoito lieneekkin suurempi syy nykyiseen pitäjänmakasiinien hyödyttömyyteen.

Wielä mielisin kysyä: millä keinolla toisia ulkomaa waluttoja saataisi kuin pitäjänmakasiinein waroista saadut tulisi jywäin ostoon menetetyksi? Hämäläinen ei ole keinosta wirkannut mitään; suunnittelisinko seuraawan: Suomeen laitettaisi erityinen pankki, johonka pitäjänmakasiinien warat rahaksi muutettuina annettaisi tallettawaksi ja waihettawaksi ulkomaan walutoiksi eli korkoakantawiksi seteleiksi, jotka katowuosina pankki waihettaisi kauppiaille oman maan rahaa wastaan ja oman maan rahaa lainaisi pitäjille jywäin ostoon ja taasen hywinä wuosina waatisi lainat sisään ja waihettaisi ulkomaan walutoiksi. Mutta tässä taasen syntyy kysymys tulisiko semmoinen pankki hallituksi paremmassa järjestyksessä katowuosien awuksi kuin pitäjänmakasiinitkan ja mitä semmoisen pankin hallitus-kulut tulisi maksamaan, koska Suomessa olwain yhdyskuntain hallitukset näyttää wiewän joksikin suuren osan yhdyskuntain liike-summasta, sekä kuinka kunkin ajan raha-kurssit myöntäsi, eri waltioissa waihettelewaisten rahakursien suhteen, saada täydellä edulla sen maan walutoja josta muutoin taitasi saada jywiä halwemmalla?

Maamies

Lähde: Suometar 21.1.1864