Pohjan kesä
| Pohjan kesä Kirjoittanut Frans Pietari Kemelli |
- Tuolla mieleni menevi,
- Ajatukseni asuvi
- Ajoissa alennehissa,
- Päivissä paennehissa,
- Tuolla muisto matelevi,
- Tuuvitaksen tunto mulla
- Kesäpäivissä koreissa,
- Suviöissä suloisissa
- Pohjan kesien keralla.
- Aina muistossa asuvat,
- Aina mielessä minulla
- Armiaat, ihanat illat,
- Joina lepäsin lehoissa,
- Kulekselin katvehissa,
- Kuulin, kuinka leivo lauloi,
- Kuinka kukkuivat käköset.
- Aina mielessä minulla
- Suvihuomenet suloiset,
- Joina aurinko ihana
- Kultakasvonsa korotti,
- Yli metsien mä’illä
- Paloi kullassa punaisna,
- Salmet kullalta kumotti,
- Läikkyi lainehet ilosta,
- Tuhat lintua lehossa
- Unen helmasta heräsi,
- Lentelivät ilman alla
- Virittäen riemuvirttä,
- Koittaessa päivä kullan
- Päivän uuen alkaessa.
- Teissä mieleni menevi,
- Teitä hakevi haluni,
- Laaksot lauluparvinenne,
- Keot kaunihit, vihannat,
- Joilla kukkaset koreat
- Lemun lempeän levitti,
- Perhonen punapukuinen,
- Riemuhunsa rauvenneena,
- Lepäsi kukan lehellä,
- Simasiipi mehiläinen
- Imi huulin hunajata
- Kukan kultaisen kupista.
- Teitä hakevi haluni,
- Mäet, joilla mesimarja,
- Punaposki puolukkainen
- Luona sirkan laulavaisen
- Nuorukaista noukkimahan
- Haasteli, ilohalulla.
- Teitä mieli muistelevi,
- Harrastelevi haluni,
- Joki virrat vilisevät,
- Järvisyvyy’et siniset,
- Joissa taivas tähtinensä
- Kirkkautensa kuvasi,
- Joissa kultaiset kalaset
- Iloitsivat auringossa,
- Tuuli purtta tuuvitteli,
- Aalto lykkäsi alusta;
- Teitä hettehet heleät,
- Lähtelöiset riemurannat,
- Joissa kukka kultasilmä
- Nuoren kuvansa näkevi,
- Ruusu lempeä levossa,
- Rannoillanne rauhaisilla
- Iloaikoja asuva,
- Joka aamu, aurinkoisen
- Sulhasensa suuellessa,
- Itkevi ilovesiä.
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.