Poika ja tyttö
| Poika ja tyttö. (Oskyld. Ingent. v. 1821.) Kirjoittanut Abraham Poppius |
- Poika putkella puheli,
- Piika soitti sarvellansa.
- Poika.
- Tule, tyttönen, minulle,
- Ole kanssan’ onnellisna!
- Tyttö.
- Milles otat onnellesi?
- Käsi köyhä, tasku tyhjä.
- Poika.
- Näillä köyhillä käsillä,
- Tässä tyhjässä sylissä
- Kannan sun salon saarimaille,
- Korven keskikankahille.
- Siellä saanen säilytellä,
- Siellä piilossa pidellä.
- Tyttö.
- Miss’ on maata merkittyä,
- Tiettyä tuvan alusta?
- Poika.
- Kyll’ on Suomessa sopua,
- Tila väljä meidän maassa!
- Tahdotko korpehen kotisi,
- Vaiko kauko-kaupungeihin?
- Oletko oksalla metsässä,
- Linnun virkoa pitelet?
- Valan ma varvuista pesäsi,
- Tuulen tiellä tuudittelen,
- Linnun virsiä vetelen.
- Tahdotko majan manterelle?
- Teen mä tuomesta tupasi,
- Sängyn pienat pihlajasta,
- Jossa viihdyt virsilleni,
- Unet makeat makajat.
- Tyttö.
- Entäs häijyt leipähuolet
- Lopun laululles tekevät?
- Poika.
- Kyll’ on leipeä lehossa,
- Kultakuorta koivikossa,
- Sek’ on luita kyynäspäissä,
- Sek’ on suonia sivuissa,
- Nykärätä niehennellä,
- Tanhuata tongoistella.
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. I. 1870. Savo-Karjalainen Osakunta, Helsinki.