Pois

Pois. Kirjoittanut Juhani Siljo

Jätin julkisen, liian julkisen kaupungin.

Kovin monet tuntemattomat siellä

minut kaukaa levottomaksi sai,

kovin monet

mua hyvyydellä lahjoi, murulla kukin.

Ei kenkään, kenkään

koko hyvyyttä tuntenut, ei kenkään

sit’ yksin antaa tainnut kokonaan.

Kovin monen murene-hyvyys

minut levottomaksi sai.

Ma lujuudella vyötin mieleni,

heit’ yhteisonneensa

ma siunasin julkiseen,

ma siunasin heitä ja läksin.

– Maja matala mäellä vilpoisella,

siell’ asuu ainut hyvyys nyt.

Kun riensi jo

syysaurinko varhain vaipumaan,

– nyt siunaan kapeaa

ja neitseellistä vuodetta vain.

Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.