Pojan laulu äidille

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pojan laulu äidille.

Kirjoittanut Olli Wuorinen


Mä sua, äiti, kunnioitan,
Rakastan hartahasti; koitan
Neljättä Luojan käskyä
Näin täyttää, pitää pyhänä.
Vaikk’, äiti-kult’, et ole rikas, –
Se ollenkaan ei mikään vikas, –
Ik’-armas olet kuitenki,
Om’ olen rintalapsesi.
Lahjojas mullen joka hetki
Suot, ylläpidät, ravitsetki,
Ilolla sua pidän mä
Siis silmieni edessä.
Sun ratoksespa, äiti hellä,
Saan virsiäni viserrellä,
Kun kuulet laulu-kieleni,
Sä ymmärrät mun mieleni.
Sä silmäterä, helmi kallis!
Josp’ aina taivaan Herra sallis
Vaan hyvin käydä sinulle,
Se onni suurin minulle.
Ken, kurja, tohtii kättään nostaa
Vastaasi, – Jumal’ auta! – kostaa
Mä tahdon hälle, maksaisi
Se vaikka sydän-vereni.
Sydämen pohjasta ma soisin,
Ett’ elää kunniakses voisin –
Töin, toimin sua palvella,
Kunnekka pysyn valveella.
Kun kerran päivä mailleen kulkee,
Ja väsymys jo silmän’ sulkee,
Suo sylihis mun uinahtaa,
Oi äiti armas, Suomenmaa!


Lähde: Wuorinen, Olli 1875: Sepitelmiä: runon-kokeita. Jyväskylä.