Siirry sisältöön

Provessori metsästämässä

Wikiaineistosta
Provessori metsästämässä.

Kirjoittanut F. F. Brummer


”No niin, no niin, nyt metsähän!
On raikas syksyaamu
Heu, Phylax! Jospa mennähän;
Jo poistuu kuunkin haamu.
Ei kuolemaks oo retki tää,
Hyvästi, Plautus, siksi jää!”
Jo loistaa rusko pilvestä,
Ja metsätorvi raikuu:
”Tu, tuu, tu tuu;” sen äänestä
Noin kalliotkin kaikuu;
Ja raitis, raitis on nyt sää,
Ei kuolemaks oo retki tää.
”Hau, hau”, nyt kuuluu metsästä
Ja jänis vilahtelee:
”Pang, pang”, myös paukkuu pyssystä,
Ja savu tuprahtelee.
Mehercle! Ubi lepus?” Oi,
Se juoksi pois. Nyt tuba soi!
Ei ollut tämä tepponen
Diana-immen ilkku.
Oon itse lyhytnäkönen
Ja Phylax – se on nilkku.
Niin; tässäkö nyt viivytään,
Vai karhujako etsitään?
Istunpa kuusen juurelle,
Sen huminata kuulen.
Se kelpo metsämiehelle
On luvallista, – luulen,
Ja raitishan on vainen sää,
Ei kuolemaks’ oo retki tää.


Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1882: Runoelmia. II. Jyväskylä.