Puutarhatyössä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puutarhatyössä.

Kirjoittanut Immi Hellén


Minä tarhassa sarkani oman sain,
jota muokkasin kelpolailla,
ja hiki mun tippui otsastain
noilla hauskoilla puutarhamailla.
Kas, keväällä murskasin mukulat,
tein pehmeeksi peltoni mullan.
Oli käytössä kuokat ja haravat. –
Niin sirotin siemenkullan.
Punajuuret, mä mietin, ja porkkanat
panen sarkani toiseen päähän
ja toiseen kukkaset ihanat.
Näin niillekin tilaa jäähän.
Nyt oottelin tulosta ihmeissäin
minä työstäni tarmokkaasta.
Sitä riemun-aamua, jolloin mä näin
ens’ taimeni nousevan maasta!
Joka aamu se uusia taimia toi
niin herttaisen hentoja vielä,
vaan tiesinhän: varttua siitä ne voi,
kun hoitelen hellällä miellä.
En rikkaruohoja sietänyt,
ne poistua säälittä saivat.
Oi, enkö mä olisi tietänyt,
mitkä milläkin puutteet ja vaivat!
Tuo keppiä kaipaa tuekseen –
tuen heti mä hennolle annan.
Ja janoiselle mä juomaveen
niin raikkaan lähteestä kannan.
Näin vietimme aikoja armaita,
kesäpäiviä ihannoimme.
Ja luonnon lempeiltä parmailta
me voimia kilvan joimme.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.