Pyöveli
| Pyöveli. Kirjoittanut Viki Kärkkäinen |
Ihanaa on olla muistojensa ankara pyöveli.
Pukeutua punaiseen viittaan ja astua nykyhetken luomalle teloituslavalle, jossa ei kenenkään kaula ole koskaan vielä katkennut.
Ihanaa on seisoa lavalla välkkyvä kirves kädessä ja katsoa, kuinka entisyyden katkerat muistot ja synkeät kärsimykset saapuvat itkien kaikilta ilmojen ääriltä. Ja rukoilevina keräytyvät loistavan murhalavan ympärille.
Mutta vieläkin ihanampaa on tuoda heidät mestauspölkylle, kohottaa välkkyvä kirves kohti taivaan kimeltävää kirkkautta ja väkevästi iskeä kaulat heiltä kaikilta poikki.
...Kunpa vain ihminen aina voisi olla katkerien muistojensa ankara pyöveli.
Lähde: Kärkkäinen, Viki 1909: Vuoden varrelta: suorasanaisia runoelmia. Otava, Helsinki.