Raataja
Ulkoasu
Raataja. Kirjoittanut Eero Alpi |
- Savun, tuhkan ja tuiskujen keskeltä taas
- Sinä nouskosi, mies-ihanteeni,
- Sun jälleen ma kaihoan katsantaas,
- Sua etsivi aatokseni!
- Kovan kourasi, karkean, arvekkaan,
- Yli yön sekä päivän puista,
- Yli vetelän, velton ja nauttivan maan
- Taas rohkean katseesi suista!
- Puhu puutteesta, talvien tuskista,
- Puhu lastesi repaleista,
- Puhu uskosta, rukouksista,
- Ja vaimoista vaalenneista!
- Vaari ennen kaikkea kerro, oi,
- Kuka puutteen hääti ja torjui?
- Ja kansalle, kansoille tarinoi,
- Sun milloinka mielesi horjui?
- Niin, ennen kaikkea kerropas:
- – Sua täytyvi uskoa kansa! –
- Oma tarmosi puutteen torjui – kas,
- Et horjunut konsanansa!
- Savun, tuhkan ja tuiskujen keskeltä; siis
- Vapautesi lippu sa nosta,
- Saat taivaasta rautaa sa ranteisiis,
- Jotta voit sinä sortosi kostaa!
- Ja huomaatko sankarin silmässä sen
- Teräsliekkinä loimuvan palon? –
- Ma uskon sun aatteesi oikeuden,
- Sun aatteesi suuren ja jalon!
Lähde: Alpi, Eero 1904: Kajastuksia: runoja. Alfred Lagerbom, Hamina.