Ragazin mielipuolet

Ragazin mielipuolet. Kirjoittanut Carl Snoilsky

Kautta metsäin vehreäisten,

Kullan kimaltelevain,

Kaikuu, helkkyy, naisten kööri,

Hellä, tuskaa ilmoittain.

Laulajani nuoret, valjut,

Sanokaa, keit’ oottekaan?

Käsikkäin he astuu ohi,

Hymy outo huulillaan.

Ah, nyt mä jo kaikki huomaan –

Mielipuolia ne on.

Vartianaiset heitä ohjaa

Tuonne sairaskotohon.

Raukkain ollen kävelyllä

Illoin kultaa hohtavin,

Muiston kielet helkähtävät

Vanhan laulun tahtihin.

Henki, väikkyvä ja vanki,

Laulun siivin lennähtää,

Valhe-eloon vielä kerran

Kuolleet tunteet herättää.

Kuulijata pöyristyttää:

Rikkaus noiden sävelten

Sisällystä ompi vailla,

Tyhjä on muoto kaunoinen.

Tyhj’ on laulu, jok’ ei elä

Elämästä laulajan,

Jok’ ei lähde sydämestä

Elämätä hehkuvan.

Voi, ett’ umpisilmin täytyy

Laulun tietä yrittää

Maailmaan, mi ainiaaksi

Tuntemattomaksi jää!

Säveleet, oi kammon kauniit –

Kuulla teit’ on mahdoton!

Laulukaan ei voi heit’ auttaa,

Sekin elon oma on.

Juho Laine.

Lähde: Lounas 9.2.1892.