Raja

Raja Kirjoittanut Eemeli Parras

Yö kattavi maan,

jopa matkoillaan

rajaliikkujat hiipii työssä.

»Seis!

Ken siellä on?»

Punavartion

sanat terävät viiltää yössä.

Kytät rajalta kyiset tirkistää,

on terästä vartijain mielet.

Sotatulia rosvot virittää –

rajarauhasta haastavat kielet

Mutta sittenpä taas ne raivostuu:

yksi tehtävä on, ei auta muu!

Rajan siirtohon rumpunsa pärrää.

Raja! Sitähän meillä siirrettiin

verimyrskyin niin monet kerrat.

Valkokenraalit kävi päälle niin,

monet rosvot, lahtariherrat.

Miten rajamme silloin siirtyikään,

mitkä sankariteot piirtyikään

Puna-Armeijan urhojen kirjaan!

Kehä puristui – me muistamme sen,

joka suunnalta syöksyi tulta.

Isku voiman sai tuhatkertaisen

maalta hurmeihin huuhdellulta.

Kuin jousi rajamme kimposi taas

ja vihollislaumoja iskumme kaas.

Meitä Lenin ja puolue johti.

Missä pääoman pyörää pyörittää

proletaarien voima, kunto,

siellä myöskin kytevi palo tää

ja taistelunhalu ja -tunto.

Proletaarit nousevat taisteluun

ja ne astuvat tielle Lokakuun,

oman elonsa tarttuvat ohjiin.

Missä tehdas pyörii Neuvostomaan,

lyö iskurit pellon ja pajan,

ja tekniikan puolesta taistellaan,

myös sielläkin näet tään rajan.

Joka iskunsa vanhaa pirstoaa

ja vihollisvoimia tuhoaa, –

tätä taistoa puolue johtaa.

Meillä nousevan elämän myrsky soi,

sen kuulemme kaikkialta.

Viisivuotinen elämän pohjan loi –

meillä elämänluojain on valta.

Viisivuotinen toinen kun kuljetaan,

– luokkarajan siirrämme historiaan.

Meitä eespäin puolue johtaa!

Mutta nousumme meidän nostattaa

myös riistäjävaltojen vimman.

Ne yllemme tahtovat langettaa

tuhoiskunsa murhaavimman.

Punavartio seisoo paikallaan,

se on tuki, turva Neuvostomaan

– ja maailman proletariaatin.

Yö aamuhun saa,

rajat punertaa...

Viestit luoksemme kiitää kiirein:

Mars!

Lokakuun tie

taas voittohon vie,

meitä kiihtää punaisin viirein!

1933

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.