Rajan takaa
| Rajan takaa Kirjoittanut Otto Manninen |
- Ne hirttävät in effigie
- ja polttavat roviolla:
- nyt masennettu mahtanee
- se villitys vihdoin olla!
- Kuvan polttavat, jonka he piirsivät
- oman luovan luontonsa mukaan,
- oman sielunsa siihen siirsivät,
- eik’ omaansa tuntenut kukaan.
- Niin itse keksivät kelminsä,
- jok’ ois halu keittää ja paistaa.
- Ne helistelee omin heiniinsä,
- omanmakuistansa ne maistaa.
- Ja se rauhassa on, rajan takana,
- jota eivät saata he sietää,
- jok’ on pahempi heistä kuin pakana,
- joka heidät tuntee ja tietää.
Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.