Rakastetun ristilapsen hautaamisen ohessa

Rakastetun ristilapsen hautaamisen ohessa.
(Runo.)
Kirjoittanut Pentti Lyytinen

Vierasna kävi matkamies,

Viisi vuotta viipyi tässä ties’,

Pikkuisen aikaa puskutti,

Kuollon kourissa kuikutti.

Nyt lasten kanssa laulelee,

Ja Hoosiannaa huutelee

Valittuin kanssa taivaassa

Karitsan kauniissa kirkossa.

Jos kova oli kilvoitus,

Viljavampi on virvoitus,

Nyt ruunu päässä ruunattu,

Kuni armosta on annettu.

Palmut paistavat kädessä,

Kuin kulkee Herran edessä;

Nyt taakse taukoo puutokset,

Murheet ja ajan muutokset.

Taivaan mannalla ruokitaan,

Hekkuman virralla luotetaan,

Annetaan Herran alttaril’,

Kaikkia taivaan Taaporil’.

Ruumis rukka se haudattiin,

Multoa mukaan viskattiin

Kokonaist’ kolmet kourallist’,

Sukulaisille surullist’.

Kuin kyyneleillä kylvävät,

Ilolla niistä niittävät

Hautansa yläpuolella,

Ja valkeuden vuorella.

Lapsenne teitä odottaa,

Isää ja äitiä toivottaa,

Kuhtuuppa myöskin kumminsa

Oikiaan omaan kotiinsa.

Taivaan ovella outtelee,

Vanhempani vastaanottelee

Kirkastetulla käsillä,

Lauhkeilla lapsen sylillä.

Isää ja äitiä taluttaa,

Kultaista katua kulettaa

Katsomaan kunnian kuningast’

Kasvoista kasvoin ihanast’.

Lähde: Suometar 1.7.1853.