Rakkaus (virsi)

Wikiaineistosta
Rakkaus.
1 Kor. 13 luku. (Mukailema)
Kirjoittanut anonyymi


1.

Jos ihmis- sekä enkel-kielin haastaa voisin,
Mut ilman kristillistä rakkautta oisin,
Niin olisin mä kilisevän kulkuisen
Elikkä helisevän vasken kaltainen.

2.

Ja vaikka niinkuin profeta mä ennustaisin
Ja koko mailman salaisuudet oivaltaisin,
Ja usko mulla ois, kuin vuoret siirtäisi,
Vaan ei ois rakkautt’, en mitään olisi.

3.

Jos vaivaisille kuluttaisin tavarani
Ja uskon tähden antaisinkin poltettaani,
Mut rakkautta mull’ ei olisi,
Niin usko mulle hyödyksi ei tulisi.

4.

Tää rakkaus on laupeas ja kärsiväinen,
Ei kadehdi, eik’ ole tyly, röykkiäinen,
Ei sopimattomasti käytä itseään,
Ei etsi omaansa, ei vihaan sytykkään.

5.

Ei pahaa ajattele, eikä vääryydestä,
Vaan totuudesta iloitseepi sydämestä;
Hän kaikki peittää, uskoo, toivoo ainiaan
Ja kaikki kärsii, Herraan luottain kokonaan.

6.

Maailman viisaus ja tieto raukenevat,
Sen kielet sekä ennustukset vaikenevat,
Ja usko, toivo tälle puolen hautaa jää,
Mut rakkaus on ijäisyyteen kestävä.

7.

Me puolittain nyt tunnemme ja oivallamme
Ja puolittain me tulevista ennustamme;
Mut koska täydellinen kerran tuleepi,
Niin kaikki vajaa lakkaa vihdoin viimeinki.

8.

Nyt niinkuin peilistä ilmaantuu Herran kuva,
Mut kasvoista hän kasvoihin on ilmaantuva,
Kuin toteen käypi usko, toivo, ennustus,
Ja täydelliseks muuttuu pyhäin rakkaus.

9.

O, Isä laupeas, sä lähde rakkauden,
O, vala sydämeeni henki elon uuden!
Sä Poikas mulle soit, suo että noudatan
Mä rakkaudessa ain’ askeleitahan.

10.

O, Jesus, hengelläs pyhitä elämäni,
Ett’ aina palvelen, rakastan veljiäni,
Niinkuin myös sinäkin rakastit minua,
Ja suo mun olla sun ain’ rakkaudessa.

– t – t – t – [K. L. Lindström]


Lähde: Sanomia Turusta 17.12.1869.