Rakkaus (virsi)
| Rakkaus. 1 Kor. 13 luku. (Mukailema) Kirjoittanut anonyymi |
1.
- Jos ihmis- sekä enkel-kielin haastaa voisin,
- Mut ilman kristillistä rakkautta oisin,
- Niin olisin mä kilisevän kulkuisen
- Elikkä helisevän vasken kaltainen.
2.
- Ja vaikka niinkuin profeta mä ennustaisin
- Ja koko mailman salaisuudet oivaltaisin,
- Ja usko mulla ois, kuin vuoret siirtäisi,
- Vaan ei ois rakkautt’, en mitään olisi.
3.
- Jos vaivaisille kuluttaisin tavarani
- Ja uskon tähden antaisinkin poltettaani,
- Mut rakkautta mull’ ei olisi,
- Niin usko mulle hyödyksi ei tulisi.
4.
- Tää rakkaus on laupeas ja kärsiväinen,
- Ei kadehdi, eik’ ole tyly, röykkiäinen,
- Ei sopimattomasti käytä itseään,
- Ei etsi omaansa, ei vihaan sytykkään.
5.
- Ei pahaa ajattele, eikä vääryydestä,
- Vaan totuudesta iloitseepi sydämestä;
- Hän kaikki peittää, uskoo, toivoo ainiaan
- Ja kaikki kärsii, Herraan luottain kokonaan.
6.
- Maailman viisaus ja tieto raukenevat,
- Sen kielet sekä ennustukset vaikenevat,
- Ja usko, toivo tälle puolen hautaa jää,
- Mut rakkaus on ijäisyyteen kestävä.
7.
- Me puolittain nyt tunnemme ja oivallamme
- Ja puolittain me tulevista ennustamme;
- Mut koska täydellinen kerran tuleepi,
- Niin kaikki vajaa lakkaa vihdoin viimeinki.
8.
- Nyt niinkuin peilistä ilmaantuu Herran kuva,
- Mut kasvoista hän kasvoihin on ilmaantuva,
- Kuin toteen käypi usko, toivo, ennustus,
- Ja täydelliseks muuttuu pyhäin rakkaus.
9.
- O, Isä laupeas, sä lähde rakkauden,
- O, vala sydämeeni henki elon uuden!
- Sä Poikas mulle soit, suo että noudatan
- Mä rakkaudessa ain’ askeleitahan.
10.
- O, Jesus, hengelläs pyhitä elämäni,
- Ett’ aina palvelen, rakastan veljiäni,
- Niinkuin myös sinäkin rakastit minua,
- Ja suo mun olla sun ain’ rakkaudessa.
– t – t – t – [K. L. Lindström]
Lähde: Sanomia Turusta 17.12.1869.