Rantasella
Ulkoasu
Rantasella. Kirjoittanut Max Oker-Blom |
- Lintuin laulut soivat,
- aallot karkeloivat.
- Pyytää pikkuruiset
- lapset hymysuiset:
- ”Saisko, äitikulta,
- uimaluvan sulta?”
- Äiti pyynnön kuuli. –
- Leikkii länsituuli.
- Monta pientä jalkaa
- kilvan juosta alkaa.
- Tuoll’ on uimaranta,
- pehmyt, valkee santa.
- Soipi laulun helke,
- käypi veden välke.
- Palleroiset telmii.
- Hopeaisin helmin
- vesi kuohuu, kiehuu,
- kultakutrit liehuu.
- Aallot leikitellen
- juur’ kuin hyväellen
- ottaa lapset vastaan,
- jalat, päänkin kastaa,
- hartiat ja rinnan
- raittiin, valkoisimman.
- Pysy rantasella,
- pikkuruinen Ella,
- kunnes opit uimaan.
- Kilpauintiin tuimaan
- eivät kelpaa heikot –
- vantterammat veikot!
- Ihanampaa oisko,
- kirkkahammin voisko
- lapsen nauru soida,
- aallot karkeloida!
- Paistaa päivä kulta,
- aalloissa on tulta!
- Pian puhtoisina
- valkopulmusina
- molskii Martti, Marja.
- Koko lasten sarja
- uintimatkaa kiittää.
- Äiti huutaa: ”riittää”.
- Veestä lumpehina
- noustaan valkoisina
- hiekkarantasellen
- naurain, tanhuellen.
- Luonnon laulut soivat,
- aallot karkeloivat.
Lähde: Oker-Blom, Max 1915: Kotitanhuvilla. Lapsille omisti Tohtori-Eno. Suomeksi sovitti I. H. Otava, Helsinki.