Rauha-laulu 18 3/3 78 muistoksi

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauha-laulu 18 3/3 78 muistoksi.

Kirjoittanut Isak Hirvonen


Edenissä elon aamu
Oli raitis, rauhainen;
Mutta koska synti saapui,
Tuli sodat suruineen.
– Miekallansa Kerubiini
Vartioi nyt Edenin.
Synti saatti sodat suuret,
Maahan, ilmeet ikävät,
Siitä turmiot on tullut,
Siitä sodat surkeat!
– Murheen laakso on siis maa,
Taivaassa on rauhaa vaan.
Ilkeys, kun Ihmis kunnan
Valtahansa vai’uttaa,
Silloin täytyy raudan ruman
Verta virroin vuodattaa.
– Sovintoon vaan uhri saa,
Synnin kuormaa huojentaa.
Nytkin uhri-alttarilla
Onpi kanikit kypsyneet,
Veri, kyynel Ihmis-kunnan
Tiukkumasta ehtyneet!
– Terveh tyyni taivahan,
Rauhan Luojan laupiaan!
Alexander toinen suuri
Vapauden sankari,
Hän on kansain onnen juuri,
Lempoa ja hurskahin:
Sodan suuren suoritti,
Rauhan, levon lahjotti.
Jos nyt kysyn: minkätähden
Sota syttyi, – sammui taas,
Mikä A:na, Mikä O:na
Oli Suuri-Ruhtinaan?
Usko, Toivo, rakkaus”;
Siin’ on meille vastaus.
– Äiti lempeä, mi lasta
Joskus käsin kuritat,
Häntä tieltä oikealta
Poikennutta ojennat,
Sano! mitä sydämmeis
Kurittaissais kärsinee?
Sano myös! min’ tunnet sitten
Kun hän kädet kaulalles’
Puristaa ja kyynelitten,
Virran holvaa rinnoilles,
Rukoukseen raukenee:
”Äiti, älä rankaise!”
Lupaa kuuliainen olla,
Tyyni täyttää tahtosi,
Sitte suosiohon tulla
Veljien ja siskoinkin;
Mitä silloin syömmeis lyö,
Kun on tehty tämä työ?
Jaa, jaa, sielus’ sisin ääni
Sillon sulle suhkasee:
”Niin on Ruhtinaamme mieli
Kuin Hän koreat rankaisee.
Niin sen tuntee Turkin maa,
Sorretut ja sortaja.
Sant-Steffaano on se paikka
Morian vuori mainio,
Jossa Herran uusi liitto,
Abrahamin ansio
Historiaan taas lisää saa,
Ihmestyttäin maailmaa!
Orjat, kurjat Turkin maalla
Slavi-kansat laulakaa,
Rauhaa maassa matalassa,
”Herraa hyvää kiittäkää!”
Rakettuna rauha on,
Loppui sota armoton. –
Kristi-kansat etelässä,
Pohjolassa lännessä,
Niinkuin tänään Itä-maissa
Olkaa kiitos-Äänessä:
”Autuaat on kansat ne,
Joita Herra hallitsee!”
                Jaa,
Isäin, meidän Jumalalle
Olkoon kiitos korkea,
Maan ja taivaan haltialle
Ylistys ja kunnia
Joka sodan sammutti,
Rauhaa maalle lahjoitti.

Isak Hirvonen.


Lähde: Tapio 27.3.1878.