Rauhan maa

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauhan maa.

Kirjoittanut Max Oker-Blom


Tuon portin tumman takana
suojassa muurin harmaan,
helmassa luonnon armaan
on paikka rauhaisa.
On siellä merkit muistojen,
on siellä tuonenlehto
ja alla kummun kehto
niin pehmyt, hiljainen.
On siellä tuonenviidakko,
sen kannel hellä helää
ja siellä muistot elää. –
Se rauhan rannikko.
On kuusi tumma mietteissään,
ja tuomi tuoksuvainen
ja koivu kukkivainen
luo varjon käytävään.
Ja kiurun laulu keväisin
soi nurmen nukkujille,
soi kumpuin kukkasille,
ja paistaa päivytkin.
Ja kesätuuli hulmuaa
niin vienosti ja hiljaa,
se tuutii tuonen viljaa –
tää, tää on rauhan maa!
Kun syksyn myrsky ärjyy, soi,
tuo tuskaa tummiin öihin,
ei rauhan pyhättöihin
se turmaa tuoda voi.
Kun talven tuiskut temmeltää,
niin päällä hautakummun
poimuissa hankihunnun
jäätähdet kimmeltää.
Ja päällä näiden kumpujen
hengetär rauhan kulkee.
Maa hellään helmaan sulkee
sen suojiin tullehen.


Lähde: Oker-Blom, Max 1915: Kotitanhuvilla. Lapsille omisti Tohtori-Eno. Suomeksi sovitti I. H. Otava, Helsinki.