Rautakahle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rautakahle.

Kirjoittanut Hilja Tamminen


Rautakahle, syvälle lihaan
syöpyvi jäljet, joita se lyö.
Syttävi mielen kostohon, vihaan,
hirveä, kylmä kahlevyö.
Rautakahle, tuskien pinne
kantajan povea ahdistaa.
Pyrkinet pois, vaan pääse ei minne.
– Pohjaton nielu aukeaa.
Rautakahle, puristusnauha,
jolla he aatosta kammitsoi.
Ken sitä kantoi, poissa sen rauha;
kiroja silmät vain salamoi.
Rautakahle, painava piina,
sieluhun ainaiset arvet söit;
kauhea kuoleman kääreliina
pakkopaitana ympäröit.


Lähde: Tamminen, Hilja 1923: Vainon ajoilta: runoja. Tampereen työväen sanomalehti o. y., Tampere.