Reinin rannalla

Reinin rannalla. Reinin rannalla. Kirjoittanut Frans Mikael Franzén

1795.

Hyvästi vuoret ynnä väki Saksan!

Hoi, ranskalainen, hoi!

Vapaasen maahas hyppään, jos mä jaksan

ylitses, Rein... Kas noin!

Maa! Maa! No, mitä nyt? Kas akkaa, et sä

ruvenne tanssimaan?

Hei, tornit, linnat, palatsit ja metsä,

kuin rupee kieppumaan!

Tää on, jos vain ei Hübner valehdelle,

nyt Fulda-papin maa.

Sen puustellipa kelpais vaikka kelle

ja viini, min hän saa.

Hän paaviks sopis! Jos mä kardinaali

vain kerran olisin,

niin, jahka tulis ensi paavinvaali,

mä häntä huutaisin.

Poiss’ oli hän; vaan saapui kappalainen,

muhoisen katseen loi,

vei linnaan, seudut nähdäksemme vainen,

ja viiniäkin toi.

Se vasta viiniä! Mä tunsin, mitä

se teki ytimiin.

Ja sitte vielä täällä juoda sitä

rannalla Reinin, niin!

Maa täällä aivan rypäleistä loistaa,

ja mitkä marjat, hei!

Ei nähdä Suomen mättähillä moista,

kareilla Ruotsin ei.

Kannatti, veli, matkustaa; vaan vettä

jos Pyrmontinkin tois...

otimme kiittäin hatun, virkkoin, että:

«Hyvästi!» rientäin pois.

Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.