Ringin draappa

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ringin draappa

Kirjoittanut Esaias Tegnér


Haudassa istuu
kuulu kuningas,
miekka ja kilpi
kuppeella on.
Hevoinen huima
haudassa hirnuu,
permannon polkee
paukkaen vaan.
Ratsasten rarki
Ringi nyt kulkee
kaarilla taivaan
Tuonelahan.
Valhallan ukset
uhmasti aukee,
kättäen Tuonet
kohtelevat.
Poisa on Thori
tappelun tiellä.
Ooden se viittaa
viinoa ees.
Frigg kun on kaunis
ruhtinan ruunuun
seppelet sievät
sommittelee.
Bragenpa sormet
soitolla soljuu,
lauhemmin luisuu
laulunsa nyt.
Freja kun kuulee
kuuruilla korvin,
syttyyen lempi
leimahtelee:
”Kiljuuvat kyllä
kilvissä miekat,
verta ne vaahtoo
järvet ja maat;
vaikka on voima
taivaasta tullut,
taivaasta taito
uhkeidenkin!
Siis ompi oiva
mies meille mieleen,
voimassa viisas
vallitsi hän;
rakkahin rauha
holhossa voiman
kääntyi kun uhrin
usma ylös!
Veisaten Väinö,
sankari suuri,
viisaasti laittaa
laulelmiaan.
Niin solju sanat
Ringinkin suusta,
kirkkaat ja kauniit
kuulla’ ne oil.
Suosion saattaa
Forsete saada,
kiivaamman kiistan
tyyvyttelee;
Niin jako jaloin
ruhtinas rauhaa,
vainon ja vaarat
voitettuaan.
Kitsas ei koskaan
kuningas ollut,
kourin hän kultaa
kylvätti vaan;
Almunkin antoi
aina ilolla,
lohdutti lauhas
loukattujaan.
Tultuais terve
Taivasten poika!
Pohja sun kiittää,
kaivaten myös.
Bragepa saapi
sarven sinulle;
toivotut viestit
tänne sä toit.”

A. Oksanen.


Lähde: Saima 13.2.1845.