Ristin juurella
| Ristin juurella. Kirjoittanut Niilo E. Wainio |
- Armahda, auta, Herra taivaan,
- Jumala kaikkivaltias!
- Äl’ ylön anna lastas vaivaan,
- vaan auta aivan armostas,
- vaikk’ olen synniss’ elänyt
- ja hyvyytesi hyljännyt.
- Pois käännyin mailman turhuutehen
- pahuutta tehden vastaasi;
- se sai mun synnin orjuutehen,
- mun lihan himot valtasi.
- Mä synnin kanssa leikitsin
- ja varoitukset hylkäsin.
- ”Ei kenkään saata nähdä tuota,
- mi pimeässä tapahtuu;
- sä ethän ole nuori suotta,
- riemusta rintas pakahtuu.” –
- Kiusaajan ääntä kuuntelin,
- ja elämäni myrkytin.
- Sä, Herra, sentään mua muistit,
- et synnin orjaa hylännyt,
- mun lankeemukseen syvään suistit,
- kun nimeäs en pelännyt.
- Se oli isän kuritus
- ja sielulleni muistutus.
- Mä laskeudun ristis juureen,
- O Herra Jesus, edessäs
- tunnustan pahuuteni suuren.
- Viattomalla verelläs
- puhdista kurja sieluni
- saastasta synnin puhtaaksi.
- Sä ristinpuuhun naulittuna
- kruunulla orjantappurain
- edestän’ olet kruunattuna;
- Sä ryöväriä armahtain
- hänelle taivaan lupasit,
- kun katumuksens’ huomasit.
- Ei ole mulla turvaa muuta
- kuin ristis puoleen kääntyä,
- sinulta anoin voimaa, uutta
- parempaa alkaa elämää.
- Oi, käännä katsees puoleeni,
- suo kurjan kuulla armosi!
- Oi ihme! Kasvos kirkastuivat,
- lempeä katsees kääntyvi
- minuhun kurjaan sekä soivat
- suloiset sanas korviini:
- ”sun syntis anteeks annetaan”. –
- Jumalan kiitos armostaan!
Lähde: Turun Kuva-Lehti 23.3.1890.