Romanttinen ilta
Ulkoasu
Romanttinen ilta. Kirjoittanut Anna de Noailles |
Suom. Kaarlo Sarkia. |
- Jo liian kauan koetin,
- kesä, suloas torjua, hurmaas kuumaa.
- Tänä iltana suostua vihdoinkin
- sydän tahtoo, mun uupumus huumaa.
- Käyn luokse tummien syreenein,
- minut kastanjan sakea varjo peittää.
- Kuin kuiskisi sielu: »Sydämein
- jo puolustuksensa heittää.»
- Mua hurmaa kaikki ja haavoittaa,
- kevyt ilma värjyen, hyväillen siukuu,
- himo kipeä yötä ihanaa
- kuin verkkainen venhe liukuu.
- Juna kulkee ohitse, häipyy pois,
- läpi ilman sen kuumeinen vihellys helää.
- On hermot rikki, jo kuolla vois,
- ja kuitenkin – tahtoo elää.
- Ah, olkani luona jos levähtäis
- tänä iltana sydän nuori ja raju
- ja mun kaipaustani hengittäis
- romanttista kuin itkupaju.
- »Te ette mua kiihdytä», sanoisin,
- »mua kiusaa yö ja sen houkutus, nyyhky,
- mua kutsuu rinnoin se huohottavin
- kuin hengästynyt kyyhky.
- Tehän olette nuorukainen vain.
- Yön käsivarsiin paljastan kuumiin
- veren kullan ja sydämen rinnastain
- ja murheesta raskaan ruumiin.
- Puut hiutuvat janossa nautinnon,
- yön täyttää antaumuksen humu
- ja nyyhkytys kohoaa loputon
- päin taivasta niinkuin sumu.
- Näen ilmojen kukkivan!
- Ah vaiti, en muuta ma pyydä, en halaa,
- vain teidät ja katseenne toivottoman!
- Sydän olkaa, mi pyörtyen, taintuen palaa,
- suu täynnä huutoa viiltävää,
- rakas lapsi, ja itkekää!»
Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.