Siirry sisältöön

Ruhtinaalle

Wikiaineistosta
Ruhtinaalle

Kirjoittanut Frans Mikael Franzén


Eläköön kuningas,
Vilpitön ruhtinas
    Suomenkin maan:
Sielläkin siivoa,
Toimea, taitoa,
Parempaa oloa
    Kartuttamaan.
Vaasaitten sijalla,
Vaasaitten neuvolla
    Hallitkoon hän:
Metsänkin kodossa
Orvollen osansa,
Pienimmäll’ omansa
    Säilyttämään!
Estä, oi Jumala,
Pahuuden juonia
    Pimeyden teill’!
Hän ku on ilomme,
Onnemme, toivomme,
Hänelle olkoomme
    Se kuin hän meill’!
Turvana tuhatten,
Herrana sydänten
    Eläköön hän!
Väärille pelvoksi,
Hyville voitoksi,
Suomelle riemuksi
    Eläköön hän.
Veisaa siis jalolle
Maakunnan isälle
    Suomenkin maa;
Kasvattain rauhassa
Lapsia korvessa,
Rukiita nevassa,
    Veisaa: hurraa!


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.


Katso myös

[muokkaa]