Rukous-virsi
| Rukous-virsi *). (N:o 321 Runebergin virsik.) Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Jumala, maamme suojele
- Ja voimallasi varjele,
- Sodan ja rauhan retkillä,
- Surun ja riemun hetkinä.
- Tää ompi meille rakkahin
- Ja aina kaiken kallihin;
- Muu maa, jos vielä millainen,
- Ei meille oo sen vertainen.
- Isämme täällä syntyvät,
- Elivät, uskoon yhtyvät;
- Tääll’ on asunto meiänki
- Sama elo, elantoki.
- Ja tääll’ on kansa kasvava
- Samoja teitä polkeva,
- Samaa kun mekin tunteva,
- Samoin kuin me rukoileva.
- Jumala, hoia heikkoa,
- Meiän suloista Suomea,
- Se armossasi kasvata,
- Kun kastehella kasvuja.
- Siunaa jokaista henkeä,
- Jok’ ompi sille ystävä,
- Vaan soihmaajansa sortele,
- Kadehtiansa kaatele:
- Olkoon se aina omanas,
- Vapaa, väkevä, viljakas,
- Ja runsas rakkaudessa
- Ja täynnä Henkes armoa.
- Oot päästänyt pimeestä sen,
- Kun kuorestansa kukkaisen,
- Se siis alati, armias,
- Valaise valkeudellas!
- Sanasi on se valkeus,
- Se maan ja taivaan kirkkaus;
- Suo, että meille selvästi
- Se loppumatta loistaisi.
*) Tämä virsi on tiettävästi tätä ennen yhden kerran painettu Pääskyisen pakinoiksi kutsutussa lukukirjassa, Kuopiossa 1857.