Runo (Tiuppa)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Runo.
Omistettu Helsingin Työväenyhdistyksessä 20 vuotta olleille jäsenille.
Kirjoittanut Otto Tiuppa
Lausuttu Ylioppilastalolla 20 pnä maaliskuuta 1904.


I.[muokkaa]

Nyt kauvas taakse vuosikymmenten
Sä katsehesi hetkeks’ heitä,
Kun sorronalla uinui työmies sen
Ei tuntis’ heistä ykskään meitä –
Niin ajanvirta, aatteet muuttaa voi
Niin paljon meille uudet riennot soi!
Nyt kauvas taakse vuosikymmenten
Sä katsehesi hetkeks’ heitä.
Ol’ orjanmieli, tunnus, ajan sen
Ei viitottuja heillä teitä! –
Ken ensiks’ ehti, kumarrella voi,
Se lihavamman leivän hälle soi!
Nyt kauvas taakse vuosikymmenten
Sä katsehesi hetkeks’ heitä.
Kun leipähuolet tappoi työmiehen
Ja tiedottomuus painoi heitä! –
Kuin kurjavanki kahlihtuna – oi!
Näin työmies silloin kaikinpuolin voi! –
Näin ihmislapsi lailla eläimen
Sai raistua, tehdä työtä.
Ol’ suurin huoli tarkoitusna sen,
Kun armosta sais’ edes syödä! –
Ei opinnoihin aikaa – kapakkaan
Käi tiensä joutohetkinänsä vaan!
Ja öillä räyhäs, – herra tietenkin
Kun viina voimaa antoi hälle:
”On mestarimme lainen nylkyrin”,
Se silloin sävelenä tälle. –
Kun aamu koitti, nöyrin katsehin –
Hän uskollisin orja mestarin!

II.[muokkaa]

Käy viestit vienot vierahilta mailta
Kuin kuiskinana hengen valtiailta
On noussut työmies toimeen, taistohon!
On lyönyt kättä veljen, yhteyden
Se turva parhain, apu sorrettujen –
Se meillä myöskin tehtävänä on!
Tuon äänen harvat kuuli, valkoista
Ja silloin miettimähän yhtyi moista:
Jos meillä myöskin toimiin tartuttais!
On köyhät täällä leivän puuttehessa
Kuin lammaslauma korven katvehessa –
Myös valistusta meillä tarvittais! –
Ja aatos elpyi, kasvoi voimistuen
Jo vihdoin paatos antoi sille tuen,
Näin meille syntyi tämä yhdistys!
Sen muistolle nyt tässä juhliessa
On yksi aatos valloin joukkuessa:
Ain’ eläköhön meissä veljeys!

III.[muokkaa]

On harvat, jotka ensityöstä nähtiin –
On moni mennyt kenties ”pohjantähtiin”,
Tai markkinoille mairen maailman! –
Näin jälelle jäivät kolme kaikkiaan
Ne tämä ilta nostaos kunniaan:
On toivotus joukkion juhlivan!
V. von Wright, Numberg, Alex. Järvenpää,
Se kunniakolmosen luopi nyt tään –
Onpa harvennut kovinkin seura!
Mut ihmekö ois’ nehän harvat on vaan
Ne, jotka uskoin seuraisi lippuaan –
Onhan muuttunut myös meillä seura!
On lapsuuskengissä aikamme käyty
Ei lapsen pyyteistä maailma täyty
Oli saatava vakaumus miehen! –
Ja katkoen kahleet, ei teitäpä näin,
Jos taistelutanhuita astumme päin –
Ain’ työnne tää, se kunnon on miehen!


Lähde: Työmies 21.3.1904.