Runottarelleni (Pärssinen)
| Runottarelleni. (Tunnelma vesikopissa.) Kirjoittanut Hilja Pärssinen |
- Olen yksin, – ei, sinä luonani taas
- ohimoilleni painat suudelmaas.
- Olen yksin, – ei, käsivarrellein
- sun kukkaisvartesi hennon vein.
- Olen yksin, – ei, sinä kuulet kuin
- ihanuuttasi laulan riemusuin.
- Olen yksin, – ei, nyt helmassa yön
- me solmimme kukkien helmivyön.
- Olen yksin, – ei, kovan piinani näät;
- tulet rauhana, sointuna, luokseni jäät.
Lähde: Liinamaa-Pärssinen, Hilja 1923: Jälleen vapaana: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.