Runottarelleni (Pärssinen)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Runottarelleni.
(Tunnelma vesikopissa.)
Kirjoittanut Hilja Pärssinen


Olen yksin, – ei, sinä luonani taas
ohimoilleni painat suudelmaas.
Olen yksin, – ei, käsivarrellein
sun kukkaisvartesi hennon vein.
Olen yksin, – ei, sinä kuulet kuin
ihanuuttasi laulan riemusuin.
Olen yksin, – ei, nyt helmassa yön
me solmimme kukkien helmivyön.
Olen yksin, – ei, kovan piinani näät;
tulet rauhana, sointuna, luokseni jäät.


Lähde: Liinamaa-Pärssinen, Hilja 1923: Jälleen vapaana: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.