Runottarelleni (Runoelmia)
Ulkoasu
Runottarelleni. Kirjoittanut F. F. Brummer |
- Ois mieli sulla lentää
- Jo taivaan pilvihin,
- Mut myötäis en voi entää
- Jos siinnät silmihin;
- Ja siipiesi päällä
- Jäis kesken kulkuni.
- Ei; pysytään me täällä,
- Maan päällä, armaani.
- Kas, taivaallista eikö
- Maan päällä oisikaan?
- Sen Luoja pojes veikö?
- Ei luulla voisikaan:
- Näe lehdot suvisäällä,
- Näe silmät Selmani!
- Ei; pysytään me täällä,
- Maan päällä, armaani.
- Täll’ ensin Edenissä
- Oil taivas tarjona,
- Ja puhtaan sydämessä
- Se viel’ on avoinna.
- Kuin liukkahalla jäällä
- Vaikk’ oisi matkani,
- Niin pysytään me täällä,
- Maan päällä, armaani.
- Ihmeeksi merten ääret
- Ne Luoja tänne loi,
- Ja satakielten äänet
- Vaan ylistystä soi.
- Viel’ alppein ryntähällä
- Rehoittaa ruusuni.
- Ei; pysytään me täällä,
- Maan päällä, armaani.
- Kun maiset siteet laukee,
- Ja taivaan laulu soi,
- Mun äänein silloin raukee,
- Niin laulella en voi.
- Ja torvet ylähältä
- Kun kaikuu korviini,
- Niin lähdetään me täältä,
- Maan päältä, armaani.
Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1878: Runoelmia. I. H. F. Helminen, Jyväskylä.