Ruotzin Waldacunnan Laki 1734/Esipuhe, Wahwistus, privilegium

Esipuhe, Wahwistus, privilegium

Kirjoittanut Adolf Fredrik

Ruotzin Waldacunnan Laki Hywäxi luettu ja wastan otettu Herrain Päiwillä Wuonna 1734.

Pränttijn annettu GEORG SALONIUxelda / Cuning. Howrätin Actuariuxelda omalla culutuxella, Wuonna 1759. Turusa, Prändätty Directeurildä ja Cuningalliselda KirjanPräntäjäldä Suuren-Ruhtinanmaasa Suomesa, JACOB MERCKELLildä.

Cuning:sen Maij:tin ja Waldacunnan Cancellie Collegiumin Esipuhe Lakijn.

______

Sen Caickiwaldian Jumalan ja hänen pyhän tahtons luonnollinen tundo, on caickein Ihmisten sydämmijn nijn sywästi sisälle kirjoitettu, ettei yhtäkän Cansa wielä ole löytty, joca on woinut tunnustaa itzens olewan ilman Jumalata ja Lakia ; Paljo enämmin owat caicki, heidän yhdesä elämisens ja menestyxens, Jumalan palwelluxen ja Lain päälle, yximielisesti perustanet. Ehkä Cansat sitten, Alcuasettajan oikiasta ymmärryxestä owat pois poikennet ; Nijn todistawat cuitengin ne heidän tykönäns löytyt säännöt, että he molembain wältämättömydestä owat ollet wacuutetut. Se edellinen ei seiso Ihmisten ehdosa, waan pitä heidän caiketi pysymän sijnä, cuin se Caickitietäwä Asettaja eteen kirjoittanut on ; Mutta sen Säännön, cuin sen yhteisen mailmallisen canssakäymisen suojelluxexi ja parhaxi tule, on hän jättänyt sille oikialle järjelle, sen ennen mainitun perustuxen päälle, wahwistaa, käskeä ja muuttaa. Jota toimellisemmin tämä on säätty, ja jota wisummin se woimasa pidetän, sitä onnellisemmaxi teke se hänen seurajans. Lain cohtullisus ja wanhus, jättäwät maacunnalle wastan sanomattoman todistuxen, sen asujamitten eduista muitten suhteen cunniasa, oikeuxisa ja sen peräti wanhasa istunnosa.

Ruotzi on hamasta Pacanain ajasta, yxi wapa waldacunda: Sen asujamet, Ruotzalaiset ja Göthit. Ei löyttä Göthein nime usiammisa maacunnisa wahwana seisowaisna, waan ainoastans Ruotzin waldacunnasa ; sillä että heistä uloslewitettin Göthein nimi muihin maacundijn. Että tämä Cansa, jo sijhen aicaan, on ollutedes catzottu Lailla ja asetuxilla, joidenga jälken se itzens oijendanut on ; löytän ei ainoastans nijstä Laeista, cuin sen maan miehet, jotca nijllä ajoilla tääldä ulos lähtenet olit, sisälle wienet owat nijhin maihin ja waldacundijn, joita he hallitzeman tulit, cuin todexi löyttäwä on, Göthein ja Longobardein Laista, jotca wielä käsillä owat, ja heidän perustuxens, nijn myös monicahtamat wielä pidetyt sananpartens, meidän wanhasta Göthin Laistam ja kielestäm, ainoastans saawat: mutta myös oman maan wagoista kirjoista ja tiedoista. Slllä sen ensimäisen aicana, sijtä Pacanallisesta Cuningallisesta Inglinga sugusta, joca ennen meidän Wapahtajan syndymätä Asiasta tähän waldacundaan sisälle tuli, muutettin maacunnan wanhat Lait nijhin Lakeihin, joiden jälken sen sugun hallituxen aicana, ylitze 600. wuoden elettin, jotca se wijmeinen tällä Cuningallisella istumella, samasta Inglinga sugusta, Ingiald nimeldä, ( sitten cuin hän monicahtamain wähäin Cuningasten wallat, Upsalan eli Ruotzin wallan canssa, yhdistänyt oli, ja silloin yhden yhdistetyn ja yhteisen maan-Lain tarpellisexi löysi ) wasta uudesta yhden sitä warten uloslähetetyn Uscollisen miehen cautta, nimeldä Wige Spa, eli se wijsas, annoi coota yhten eri kirjaan joca cutzuttin Wiges Flockar, ( eli Wigen cappalet ) ja sitten sowei perustuxexi Uplandin Lakijn, joca Herr Birger Pietarin pojalda Finstasta, cahdentoistakymmenen Lainoppeneten miesten canssa cocoonkirjoitettin liki 700. wuotta sen jälken, Cuningas <3a> Birger Maunuxen pojan hywällä suosiolla, ja silloin täydellisen tutkinnon ja keskustuxen jälken yhteisesti wastanotettin, nijn myös Cuningalda wahwistettin ja seurattaa käskettin. Sillä wälillä seurattin ja jälken elettin, muisa Ruotzin ja Göthein maan äärisä, heidän erinomaisia ja wanhembina Pacanain aicoina pidetyitä Lakejans, sitte cuin ne, sen Christillisen opin yhteisen wastanottamisen aicana, täsä waldacunnasa silloin olewaisilda Cuningoilda ja Lakimiehildä, tulit oijetuxi, ja ne nijsä löytäwät cadottawaiset taicauxet ja epäjumalden uhrein muodot, uloseroitetuxi. Jotca erinomaisten maacundain Lait, Cuningas Magnus Erikin poica, 14 wuosisatalugusa, rupeis andaman cocoonwedettää yhdexi coco waldacunnalle soweliaxi ja yhteisexi Laixi: Mutta moninaisten Pawilaisilda Papeilda silloin tehtyin wastusten cautta, tuli se estetyxi ja seisahtaman, sijhen asti, että jällens yhteisesti walitettin, cuinga nijden wanhain Lakein uloskirjoituxet, jotca osittain runoilla, osittain silloin tawallisilla bokstaweilla, olit puihijn ja caarijn pirustetut, ja cahleilla kircois ja muisa yhteisisä eli erinomaisisa huoneisa, kijnitetyt ja kätketyt, heidän erincaltaisuttens cautta, moninaiset secannuxet matcan saatit. Jonga tähden Cuningas Christopher, wuonna 1442. tuli waadituxi, ennen mainitut Lait, ynnä usiambain sillä wälillä uloskäynetten erinomaisten asetusten canssa, andamaan yhteen yhteiseen Lakijn ja Laki kirjaan, aicain muutosten ja waldacunnan tarpen jälken, coota, sowittaa ja uudistaa. Sama hyödyllinen työ tuli tosin Cuningas CARLE yhdexänneldä wastuudest, wuonna 1608. wahwistetuxi, ehkä jongun, perindö suostumisen ja waldacunnan päätösten päälle, perustetun muutoxen canssa, ( cuin samasa esipuhesa mainitan ) ja yhteisexi ojennuxexi julistetuxi, cuitengin sillä selkiällä ehdolla, että se edeskäsin tulis ylitzecatzotuxi ja paratuxi.

Tämän johdatuxen jälken, ja sitte cuin tätä usioilla Herrain päiwillä oli muistutettu ja anottu asetti <3b> Corkeimast Autuas Cuningas CARLE Yxitoistakymmenes, wuonna 1686. Wissit Lain oppenet Herrat ja Miehet, sama työtä eteens ottaman, jotca hänen eläisäns ja nijden rascasten Sodan Lewottomutten aicana, Corkeimast Autuan, Cuningas CARLEN Caxitoistakymmenen ja meidän Armollisimman Drotningim ULRICAN ELEONORAN Hallituxen wuosina, ja wijmeisexi, meidän nytt olewaisen Armollisimman Cuningan Lembiän Hallituxen alla, ylistettäwästi sen päälle pitänet owat ja nyt wijmein joutunet sijhen täydellisyteen, että sitte cuin welwolliset Duomioistumet waldacunnasa, sijtä owat tullet cuultuxi ja käsketyxi heidän ajatustens ja muistutustens canssa edes tuleman, on se molemilla wijmeisillä Herrain-Päiwillä Waldacunnan Neuwon-andailda ja Säädyildä wastudest läpitze käyty, hywäxi löytty, wastan otettu, ja hänen Cuningalliselle Majestetillens alamaisudes halduun annettu, julistettaa ja seurattawaxi käskettää.

Joista caikista selkiäst nähdän, että samalla tawalla, cuin Ruotzin ja Göthin Miehet, owat saanet sen armon Jumalalda, että tähän päiwään asti, allans pitä sitä maata ja sijnä asua ja raketa, jonga heidän Esi Isäns ensist sisälle ottanet, heillens omistanet ja wiljellet owat, he myös samalla muoto, nijstä ajoista haman tähän asti, ylitze caickein muistoa owat nautinnet sitä, caikille wapaille maacunnille tygötulewaista oikeutta, ettei andaa päällens pacottaa jotacuta uutta Lakia, ennen cuin se asujamilda on ensist tutkittu ja wastanotettu, jota Esiwallan corkian wiran tule, sitten yhteisesti päälle panna ja jocaista sitoa, sen jälken itzens käyttämän ja elämän ; Nijlle siwiöille suojelluxexi ja pahanelkisille masennuxexi.

______

Cuning:sen Maij:tin Wahwistus Lain päälle

ME FRIEDRICH Jumalan armosta, Ruotzin, Göthin ja Wändin Cuningas etc. etc. Landt-Greiwi Hessis etc. etc. etc. Teemme tiettäwäxi, että ehkä corkiasti ylistettäwät, meidän edellämme ollet Ruotzin Cuningat, CARLE se IX. ja GUSTAF ADOLPH, sen tähän asti tawallisen Maan- ja Caupungin-Lain ulos andamisen siwusa, wuosina 1608. ja 1618. cohta owat selittänet Itzens aicowan andaa sen saman soweliasti ylitzencatzottaa ja tarpellisuden jälken parattaa ; josta myös Waldacunnan yhteiset Säädyt usiast owat muistuttanet ja nijn muodon heidän suuren toiwotuxens ja haluns sen perän näyttänet, jonga tähden myös Cuningas CARLE se XI. meidän corkiastcunnioitettawa Herra Appem, on löynnyt tarpellisexi, walita ja asettaa wissit oppenet ja ymmärtäwäiset Miehet joidenga piti käändämän Lain selkiäxi ja tawallisexi Ruotzin kielexi, ulos sulkeman sen cuin ei enämbi ollut tawallinen, eli hywän wastanotetun tawan cautta on tullut muutetuxi, ja sen siaan sisälle wiemän, mitä Laillisten Asetusten ja Herrain-Päiwäin päätösten cautta, on tainut tulla käsketyxi: ei cuitengan ole se, nijn terwellinen ja tarpellinen työ, moninaisten wälintulletten estetten tähden, tainut tulla päätöxeen, ennen cuin ne, Lain ylitzecatzomiseen, wijmein asetetut toimelliset ja Lainoppenet Miehet, ylistettäwällä wireydellä ja murhen pitämisellä heidän alcutyöns ja ne ylöspannut <4b> Caaret owat edes andanet, jotca osittain 1731. wuoden, osittain myös 1734. wuoden Herrain-Päiwillä, owat tullet läpitze käydyxi, ylitzecatzotuxi ja paratuxi. Sentähden myös Waldacunnan yhteiset Säädyt, nijn hywin wijmeisten Herrain-Päiwäin päätöxesä, owat hywäxi tundenet, wahwistanet ja wastanottanet, sen nijn muodon tehdyn ja sitten Waldacunnan neuwon andailda ja Säädyildä, täydellä perän ajattelemuxella tutkitun uuden Lain, cuin myös Kirjan cautta sijtä 13. päiwästä Joulu Cuusa 1734. andanet Meille, heidän alamaisen haluns tiettäwäxi, että Me sen saman, Meidän Cuningallisella kädelläm ja Nimelläm, tahdoisim wahwistaa, ja andaa Präntijn toimittaa. Me olemme sentähden erinomaisella mielisuosiolla hawainet, tämän nijn cauwan ikäwöityn Lain ylitzecatzomisen ja sowittamisen, nykyisijn aicoin, olewan täytetyn meidän hallituxem aicana ja sowitetun caickein Meidän racasten alamaistem mielisuosioxi ja menestyxexi: ja tunnemme cunnioittamisella ja kijtoxella, sen caickiwaldian Jumalan armollisen edescatzomisen, joca meidän Waldacundam nijn pysywäisellä rauhalla on siunanut, että tämä työ on tainut Waldacunnan Säädyildä toiwotettawas lewos ja suosios, eteen otettaa ja toimitettaa. Me olisim myös mielelläm suonet, että tämä Laki, tämän wuoden alusa, cohta olis tainut caikisa Duomio-istuimisa tulla seurattawaxi ; cuitengin on sen canssa jotakin cauwemmin wijpynyt, että caikista nijstä wisu waari mahdais otettaa, cuin waldacunnan Säädyt owat tarpellisexi löynnet edes andaa, muuttaa, sisälle eli ulos jättää, nijn myös että tämä työ Präntin cautta yhteisest taidais julistettaa ja caickijn Maan äärijn sopiwaisest ulos tulla.

Sijnä siwusa olemma Me myös hywäxi löytänet, tämän canssa armollisest tiettäwäxi tehdä ja ymmärtää andaa ; Ensist että täsä nyt uloskäywäsä Laki-Kirjasa, ei ole jocu Cuningan Caari kirjoitettu, mutta mitä sijnä endisesä, Cuningan Oikeudesta ja sencaltaisista <5a> on ollut sisälle wedetty, se, ynnä Waldacunnan Säätyin oikeuden canssa, löyty selkiästi asetetuxi ja päätetyxi, Waldacunnan Säätyin walitzemus Actisa, Meidän wacuutuxesam, Hallituxen muodos ja Herrain-Päiwäin Päätöxesä, jotca nijncuin yxi Meildä ja Waldacunnan Säädyildä, mitä Hallituxen tapan tule, wastanotettu perustus-Laki, pitä pidettämän. 2. Että caicki mitä erinomaisten wapakirjain cautta on wahwistettu, ei ole tainut tähän yhteisen Lakijn sisälle wedettää. 3. Että ne endiset Maan ja Caupungin Lait, täsä owat yhten wedetyt, cuitengin nijn, että caicki asiat selkiäst owat ulospannut, misä jocu eroitus pitä oleman, Maan- ja Caupungin-Oikeuden wälillä. 4. Että tämä Laki, ei sisällens pidä sitä, cuin erinomaisille asetetuille Duomio-Istuimille tygö tule, eli Oeconomie ja politie ( yhteisen huonen hallituxen ja järjestyxen ) asetuxesa määrätty on, jotca eteentulewaisten asianharain jälken löytän enämmän muutoxen ala, olewan annetut. 5. Että muutamat erinomaiset asiat, jotca harwoin edestulewat, tarcan coettelemuxen jälken owat ulosjätetyt. Ja wijmeisexi, ettei nijtä asioita, jotca jo päätetyt owat, saada tämän Lain tähden, jällens uudesta ylös otta. Sillä wälillä on mahdollisella murhen pitämisellä ja halulla, sen päälle työtä tehty, että täsä Laisa, caicki ne tarpellisimat cappalet löytäisin, jotca sijhen erinomaiseen eloon, yhdesä hywin toimitetusa waldacunnasa sopiwat, ja oikeudenkäymisen ja ulosmittauxen asioisa, taitawat olla oijennus-nuoraxi, jonga cautta oikeus ja hurscaus taitan woimasa ja tähdellä pidettää, cosca itzecukin, rehellisesti ja paitzi wääryttä, asetta itzellens Lain sisälle pidon rickomattomaxi cuuliaisudexi, nijn myös Duomion- ja Käskyn-haldiat, ilman catzomusta corkeuden, woiman, wallan, sugun, wihan eli wainon päälle, puoldapitämättömästi auttawat jocaista oikeuteens, oman ja wieraan maan asujamita, sitä halpa ja köyhä, nijn hywin cuin corkiata ja ricasta, ja wapahtawat nijtä, <5b> jotca wäkiwallalla ja ylpeydellä sorretan, erinomattain köyhiä Leskiä ja orwoja, että totuus, rauha ja hurscaus, asuis maasa, ja sen suuren Jumalan, nijncuin corkeiman Duomarin armo ja Laupius, Meidän Waldacunnasam, tulis wahwistetutuxi ja enätyxi. Ja että nijtten suuttumattoman wireyden ja waiwalloisen ahkeruden cautta, jotca myös, näiden Lain Caarten ensimmäiseen käsittämiseen ja ylös panemiseen, owat ollet asetetut, tämä tarpellinen työ on nyt nijn walmis, että se Meidän Armollisen julistuxem, jälken taita ulos tulla ja sijtä Ensimmäisestä päiwästä tulewaisesa Syys Cuusa, yhteisest pidettää ja jälken elettää: Nijn olemma Me, tämän canssa, tahtonet tämän Lain hywäxi lukea ja wahwistaa, nijncuin Me myös, tämän Meidän Wahwistuxem woimasta, Armollisesti päälle panemme ja käskemme, ei ainoastans caickia meidän uscollisia alammaisiam, ynnä caickein nijden canssa jotca Meidän Waldacunnasam ja Maisam rakendawat ja asuwat, että he tästedes pitäwät sen saman, Meidän ja Ruotzin Waldacunnan woimasa olewaisna yhteisnä Lakina, jota heidän caikella muoto tule ja täyty totella ja jälkenelää ; mutta myös yhteisesti, Meidän Duomion ja Käskyn hallitzewia Wirca Miehiä, että he edeskäsin sen jälken itzens oijendawat ja sen rickomattomasta pitämisestä ja seuramisesta, waarin pitäwät. Sitä suuremmaxi wahwistuxexi olemma Me tämän omalla kädelläm ala Kirjoittanet, ja Meidän Cuningallisella Sinetilläm wahwistaa andanet. Stockholmis Raadi-Camaris, 23. p. Tammi Cuusa. 1736.

FRIEDRICH. ( L. S. )

______

PRIVILEGIUM

ME ADOLPH FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruotzin, Göthin ja Wändin Cuningas etc. etc. etc. Perillinen Norjaan, nijn myös Schlesswig Holsteinin Hertua etc. etc. etc. Teemme tiettäwäxi, että Meille on Meidän Uscottu Palweliamme ja Protocoll Secreterari Eric Johan Paleen alammaisudesa tietä andanut, cuinga Suomenkielinen Ulostulkitus Ruotzin Lakikirjasta nyt pitä walmis oleman, jota nijncuin sangen tarpellista, Pränttijn ulosandamaan, Waldacunnan Säädyt wijmein edesmennen 1752 wuoden Herran-Päiwillä Meitä alammaisudesa kehoittanet owat: pyytäen nimitetty Secreterari sentähden alammaisudesa sijhen Meidän Armollista Wapauttamme. Ja nijncuin se näky paljon hyödyttäwän Meidän uscollisia alammaisiamme Suomen-Maasa, jotca Ruotzin Kieldä ei ymmärrä, jos Lakikirja heidän äitinsä kielellä ulos annetan ja julistetan ; Nijn tahdomma Me nyt, ja tämän awoimen Kirjan woimalla, armollisesti suoda hänelle Eric Johan Paleenille Meidän Armollisen Wapaudemme Lain Pränttämiseen Suomen Kielellä, nijn ettei yxikän kymmenen ajastajan sisällä mahda rohjeta sitä täsä Waldacunnasa prändätä eli Ulcomaalla prändättynä tänne sisälle tuotta, Tuhannen talarin Hopiarahan, ja caickein Exemplarein rickomisen haastolla. Josa siwusa me myös, joxicuxi liewityxexi nijsä täsä toimituxesa cohtawisa culutuxisa, armollisesti hänelle suomme wapan ehdon sopia sen Kirjan-Pränttäjän canssa Präntämisestä, jonga hän liewimmäxi löytä ; ja sen syyn tähden tule hänen tämän Wapaus-Kirjan <6b> Kirjan-Pränti Societetisä ylösnäyttä, ja Sanoma-Kirjoisa, nijden, joidenga se tule, tiedoxi julista anda. Sixi suuremmaxi wahwudexi olemma Me tämän omalla Kädellämme alakirjoittanet, ja Meidän Cuningallisella Sinetillämme wahwistaa andanet. Stockholmisa Raadi-Camarisa sinä 30. p. Kesä Cuusa, 1756.

ADOLPH FRIEDRICH. ( L. S. )