Ruotzin Waldacunnan Laki 1734/Oikeudenkäymisen Caari

I. Lucu. Yhteisistä Oikeuxista ja Tuomio-istuimistä ylipään.

1.§. Ensimmäinen tuomio-istuin maalla on Kihlacunnan-oikeus: Sijnä tuomitze Kihlacunnan Päätuomari, cahdentoistakymmenen talonpojan canssa, cuin Kihlacunnasa asuwat, ja sijhen walitut owat: Ne caxitoistakymmendä cutzutan Kihlacunnan Lautamiehixi.

2.§. Sitälikin on Lalmannin-oikeus, johonga Kihlacunnan-oikeudesta wetoa taitan: Ja siellä tuomitze Lalmanni cahdentoistakymmenen Lautamiehen canssa Kihlacunnan-oikeuxista hänen Lakilugusans.

3.§. Caupungisa on Käminärin-oikeus ensimmäinen Tuomio-istuin: Siellä pitä yxi Raadimies oleman, ja hänen Canssa-istujans Caupungin Käminärit.

4.§. Toinen Tuomio-istuin on Raastupa-oikeus: Sijnä pitä Pormestarit ja Raadimiehet tuomitzeman. Nijsä Caupungeisa, joisa ei ole Käminärinoikeutta, on Raastupa-oikeus ensimmäinen Tuomioistuin.

5.§. Näiden ylitze owat Howrätit, joihin oikeudenkäymisen asiat Lalmannin ja Raastupa oikeuxista tulla mahtawat, nijncuin edespäin täsä Caaresa sanotan.

6.§. Ei mahda isä ja poica, appi ja wäwy, caxi weljeä eli heimo, yhdesä Oikeudesa istua, cosca ei usiambata cuin seitzemän Oikeudesa ole. Ei mahda myös ikänäns usiambata cuin caxi, jotca owat sijnä langoudesa ja heimolaisudesa, cuin nyt sanottu on, yhdesä Oikeudesa istua.

7.§. Tuomarin pitä tämän walan wannoman: Minä N.N. lupan ja wannon, Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, että minä tahdon ja että minun pitä, parhan ymmärryxeni ja tundoni jälken, caikisa Tuomioisa oikeuden tehdä, ei wähemmän köyhälle cuin rickalle, ja tuomita Jumalan ja Ruotzin Lain ja Laillisten Asetusten jälken: ei ikänäns Lakia wäännellä, eli wääryttä edesautta, sugun, heimolaisuden, ystäwyden, cateuden ja wainon, eli pelwon tähden: ei myös lahjain ja andimitten, eli muun syyn tähden, ehkä mingä warjon alla se olla mahdais, ja ei sitä wiallisexi tehdä, cuin wiatoin on, eli sitä wiattomaxi cuin wiallinen on. Ei pidä minun myös, eikä ennen cuin tuomio julistetan, eli sitten, ilmoittaman nijlle, cuin Oikeutta käywät, eli muille, nijtä kescustuxia, cuin Oikeus suljettuin owein sisälle pitä. Tämän caiken tahdon minä ja pitä minun, nijncuin yhden cunniallisen ja yxiwacaisen Tuomarin, uscollisesti pitämän, ilman wieckautta ja pahoja juonia, nijn totta minua Jumala auttacon hengen ja sielun puolesta. Ei mahda yxikän Tuomari-wircaan astua, ennen cuin hän nijn wannonut on.

8.§. Lalmannin ja kihlacunnan Pää-tuomarin pitä tämän walan Howrätin edesä wannoman: Jos hän on caucana sieldä, eli jos hän ei taida sinne tulla, ennen cuin Käräjä pidettämän pitä; asettacon Howrätti cusa se tapahtua mahta. Lautamies tehkön walans Käräjäsä. Pormestari ja Raadimies tehkön walans Raastuwasa, Cuningan Käskynhaldian, eli sen läsnä ollesa, jonga hän siaans asetta, ja Käminäri Pormestarin ja Raadimiesten edesä.

9.§. Jos Tuomari ilman luwata salli jongun edestäns tuomita; olcon wircaans paitzi.

10.§. Jos Lalmannilla, eli Kihlacunnan Päätuomarilla on estettä, ettei hän wircans toimittaa taida; ilmoittacon sen Howrätille. Jos se laillisexi coetellan; asettacon Howrätti yhden toimellisen miehen, joca wiran hänen siasans edesseiso. Sama Laki olcon Pormestarista; jos ei Raastupa-oikeus ilman händä ole tuomion woipa.

11.§. Tuomarin pitä wisusti coetteleman Lain oikian ymmärryxen ja perustuxen, ja sen jälken tuomitzeman: mutta ei sitä wastan, oman hywän luulons jälken. Maan tawan jälken, cuin cohtullinen on, mahta hän myös ojeta tuomions; cosca kirjoitettua lakia ei löydy.

12.§. Jos Tuomari langetta wäärän tuomion ilmeisestä huolimattomudesta, eli ymmärtämättömydestä; olcon wircaans paitzi peräti, eli wissixi ajaxi, eli wetäkön raha-sackoa colmeen osaan, asian-haarain jälken, ja täyttäkön caiken wahingon. Jos hän sen teke aicomuxesta, wihasta ja wainosta, eli ystäwyden, eli lahjan ja woiton tähden; olcon wircaans paitzi, ja älkön saaco sitä ikänäns jällens, maxacon myös wahingon, ja lahjat langetcon waiwaisille. Jos nijn taidais tapahtua, että jocu sencaldaisen wäärän tuomion cautta, tulis pois hengeldä eli cunnialda; rangaistacon Tuomari, tämän pahudens ja ilkeydens tähden, itze hengen eli cunnian puolesta.

II. Lucu. Kihlacunnan-Käräjästä.

1.§. Jocaisesa kihlacunnasa pitä kihlacunnan Pää-tuomarin Käräjää pitämän, oikiasa Käräjä paicasa, colme kerta wuodesa: ensimmäisen kerran talwella, Knutin päiwän ja Huhti-cuun wälillä: toisen kerran suwella, Walpurin päiwän ja mitzumaarian wälillä: colmannen kerran syxyllä, ensimmäisen päiwän wälillä <237> Syys-cuusa ja wijmeisen Marras-cuusa. Nijsä maan-paicoisa, cusa ei nijn monda Käräjää tarwita, käykön sen canssa, nijncuin erittäin asetettu on. Jos Kihlacunnan Pää-tuomari pane warhemmin eli hiljemmin Käräjän ulos, cuin nyt sanottu on; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria.

2.§. Kihlacunnan Pää-tuomari olcon welcapää tiettäwäxi tekemän Cuningan Käskynhaldialle, cuna päiwänä hän tahto Käräjätä pitä, ja andacon sen sitten cuulutta Saarnatuoleista Kihlacunnasa, kymmendä wijckoa ennen.

3.§. Käräjä hetkellä pitä kihlacunnan Pää-tuomarin ja lautacunnan aicaisin käräjä paicasa oleman, ja wijmeisexi kello yhdexän aamulla: Jos hän sen laiminlyö, ja ei tule kello cahtentoistakymmeneen; wetäkön sackoa kymmenen talaria, pitäjän waiwaisille yxinäns. Ennen cuin Oikeus istu, pitä Jumalan palwelus pidettämän: Sitten cuuluttacon kihlacunnan Pää-tuomari Käräjän ja käräjä rauhan, ja lukecon julkisesti ylös ne asetuxet, jotca yhteiselle cansalle, Käräjäsä ilmoitettaman pitä. Sen jälken ottacon hän asiat eteens täsä järjestyxesä: ensisti sisälle-kirjoituxet, cuin silloin anotan, sen jälken cuin 7. Lugusa säätän, nijn myös ylöscuulutuxet: sitälikin Cruunun ja yhteiset asiat: sen jälken ricos asiat: ja sitte nijden rijdat jotca Käräjä paicasta caucana asuwat; Sitten joca asian nijn cuin hän löytä tarpellisuden waatiwan. Pitkät asiat pitä wijmeisexi edesotettaman; ja andacon kihlacunnan Pää-tuomari jocaitzesa asiasa päätöxen; sen jälken cuin se tapahtua taita, ennen cuin hän Käräjä paicasta lähte.

4.§. Cosca kijndiä omaisus ylöscuulutetan, josta Cruunulle wero lange, nijn ilmottacon sen kihlacunnan Pää-tuomari Cuningan Käskynhaldialle, cosca colmas ylöscuulutus tapahtu: mutta nijsä maan-paicoisa, cusa ainoastans yxi Käräjä wuodesa pidetän, tehkön sen silloin cosca toinen kerta ylöscuulutetan: ja Cuningan Käskynhaldia toimittacon sitte tiedon, ennen cuin Lain-käyttäminen ulcona on, jos Cruunu sen lunastaa tahto. Jos ei se tapahdu; olcon Kihlacunnan Pää-tuomarilla walda, andaa sen päälle kijnnekirjan.

5.§. Cruunun-woudin, eli Nimitysmiehen, pitä aina Käräjäsä läsnä oleman ja aldisna Oikeudella nijhin toimituxijn, cuin nijden wircaan tulewat.

6.§. Kihlacunnan Pää-tuomarin pitä wiattoman tuomio-kirjan pitämän, ja sen itze allakirjoittaman: pangon myös oman ja kihlacunnan sinetin sen ala. Lopulla lijttäkön sijhen ylöspanon nijden sackoin päälle, cuin Käräjäsä langennet owat, ja cuinga ne on jaetut. Joca wuoden tuomio-kirjan, lähettäkön hän Howrättijn, ennen Mickelin päiwää, wuotta sen jälken; cahdenkymmenen talarin sacon haastolla. Tuomio-kirjaan pitä myös caicki catzelemuxet maan rijdoisa, ynnä tuomion canssa, nijden päälle sisälle wedettämän.

7.§. Joca Käräjä-paicasa, pitä Kihlacunnan arcku oleman: Sijnä kätketän Kihlacunnan sinetti, Herrain-päiwäin päätöxet, yhteiset asetuxet, ja ne kirjat cuin Kihlacundaa coskewat. Ei mahda Kihlacunnan Pää-tuomari nijstä mitän hajoitta sildä, cuin hänen jälkens wircaan tule. Siellä pitä myös Kihlacunnan osa sacoista tallella pidettämän, ja Kihlacunnan Päätuomari tehkön joca wuosi nijstä tilin, cuinga ne Kihlacunnan yhteisexi hywäxi owat tullet, ja lähettäkön sen lascun Cuningan Käskynhaldian tygö. Kihlacunnan arckuun pitä colme awainda oleman: Kihlacunnan Pää-tuomarilla olcon yxi nijstä; toinen Cruunun-woudilla, eli sille jonga Kihlacunnan miehet sijhen walitzewat; colmas sillä joca ylinnä Laudasa istu.

8.§. Joca Käräjän lopulla andacon Kihlacunnan Pää-tuomari ylöspano-kirjan sackoin eli rangaistus-rahain päälle, Cruunun woudille, ja olcon hän welcapää uloskiscoman sacot ilman maxota, ennen lähimmäistä <239> Käräjätä. Jos Cruunun woudi sen ajan laiminlyö, ja se cuin sacoitettu on, ei taida sitten maxaa; täyttäkön hän sen itze. Jos hän jotakin sackorahoista pidättä waiwastans; wetäkön sackoa neljäkymmendä talaria, Kihlacunnalle yxinäns.

III. Lucu. Lalmannin-Käräjästä.

1.§. Lalmannin pitä kerran wuodes hänen lakilugusans Käräjätä pitämän, Pertulin ja Mickelin päiwäin wälillä; jos ei maan-paicka toisin waadi: ja tiettäwäxi tehkön hän Cuningan Käskynhaldialle päiwän: andacon myös sitten sen cuuluttaa, colme cuucautta ennen.

2.§. Ennen cuin Lalmanni Oikeus astu Tuomio-istuimeen, pitä Jumalan palwelus pidettämän: ja ottacon Lalmanni awuxi ja neuwoxi muutamita laisa harjoitettuja miehiä, istuman Oikeudesa. Mutta Lalmannin Lautamiesten canssa pitä yxinäns tuomitzeman. Siellä pitä myös Cruunun woudin eli Nimitysmiehen läsnä oleman.

3.§. Lalmannin pitä nijn aicaisin Käräjän alcaman, cuin kihlacunnan Käräjästä sanottu on. Ei mahda hän tutkia ja tuomita muita asioita, cuin ainoastans nijtä, jotca hänen alans wedotut owat. Jos nijn tapahtu, että kihlacunnan Oikeus on ylöslykännyt yhden eli usiammat asian haarat josacusa asiasa, eli coconans ohitze mennyt, waicka ne owat ollet sisälle haastetut, eli asiaan tulewat; olcon myös Lalmannilla walda, ne ylösotta ja tuomita yhtähaawa sen canssa cuin kihlacunnan oikeus päättänyt on, jos se soweljasti tapahtua taita.

4.§. Ricoxen ja pahategon asioin älkön Lalmanni coskeco: cuitengin tuomitcon hän wähembäin ricosten ylitze, nijncuin härjous-sanain, menon pitämisen, <240> Käräjä rauhan rickomisen ja tappelusten, cuin Käräjän päälle-seisoesa tapahtuwat, ja ei tarwitze pitkää tutkimista. Jos jocu on wetonut sijnä asiasa, johon yxi wähembi ricos tullut on, cuin on saanut alcuns sijtä wedotusta rijta-asiasta, ja on sen canssa liki yhdistetty; sijnä mahta ricoxen asia seurata pää-asiata, ja tuomitcon Lalmanni nijden molembain ylitze. Jos se on muu ricos, eli sencaldainen, että se wicapää ei mahda rahasacolla päästä, nijn ei saa Lalmanni sitä ylösotta.

5.§. Ei mahda Lalmanni Käräjästä poismennä, ennen cuin hän päätöxen eli tuomion jocaitzesa asiasa on andanut, cuin hänen tygöns tullut on. Sitten lähettäkön hän tuomio-kirjans Howrättijn, ennen wijmeistä päiwä Elo-cuusa wuotta sen jälken; sen sacon haastolla, cuin 2. Lugusa kihlacunnan Pää-tuomarista sanottu on: ja ojendacon itzens caikisa muisa sen jälken, cuin siellä eteen kirjoitetan. Pangon myös tähdelle Maan-arckuun yhtäpitäwäisen tuomio-kirjan, nijn myös ne Raamatut cuin Lalmannin Oikeudelle tulewat.

IV. Lucu. Cuinga erinomainen Kihlacunnan ja Lalmannin-Käräjä pitä pidettämän / joca Wäli-käräjäxi cutzutan.

1.§. Jos jotacuta syytetän rascaan pahatecoon, ja laillinen Käräjä ei cohta sisälle lange; pangon Kihlacunnan Tuomari Eri-käräjän, ja ilmoittacon sen Cuningan Käskynhaldialle: tygösanocon myös Cruunun-woudia, että hän cutzu Lautacunnan cocoon, nijn myös ne, jotca sijnä tarwitan. Jos yhteinen huuto nouse rascasta ricoxesta, ja epäluuloon sijtä syy löytän; nijn asettacon myös Kihlacunnan Tuomari Eri-käräjän, ehkä cucan sen päälle ei cannais.

2.§. Jos miehet rijtelewät, ja päällecandaja ano eri Käräjätä; nijn etzikön Howrättiä. Jos hän tahto custannuxen pitä; andacon Howrätti sen myöden, waicka ei he molemmat sijhen suostuis. Jos wastaja käy alle käden; älkön muuta custannusta maxaco, cuin sen joca laillisesa Käräjäsä tehtämän pidäis. Ei mahda kihlacunnan Pää-tuomari sencaldaisisa tiloisa oman mielens jälken Wäli-käräjätä asettaa. Jos jocu asia on nijn pitkä, ettei se taida laillisesa Käräjäsä ratcaistaa, ja rijta-weljet Oikeuden edesä suostuwat Wälikäräjään; nijn pitäkön sen kihlacunnan Pää-tuomari: tehkön cuitengin sen Howrätille ja Cuningan Käskynhaldialle cohta tiettäwäxi. Eri Lalmannin Käräjästä olcon sama laki.

3.§. Cruunun ja muut yhteiset asiat, mahtawat myös eri Käräjäsä ratcaistaa, jos nijn tarwitan, ja käykön sen canssa, nijncuin ennen sanottu on.

V. Lucu. Käminäri-Oikeudesta.

1.§. Käminärin Oikeus tutkicon ja tuomitcon caupungisa caicki rijdat ja myös ricoxen asiat, jos ei ne Lain eli erinäisten asetusten jälken, toisen Oikeuden ala tule. Jos asia käy hengen eli cunnian päälle; nijn pitä sen siellä tutkittaman, ja ei tuomittaman, ja tutkindo cohta Raastupa Oikeuteen lähetettämän: Mutta Tuckhulmisa tuomitcon Käminärin Oikeus ja ei Raastupa Oikeus, sencaldaisisa asioisa, ja lähettäkön tuomion cohdastans sisälle, Howrätin coettelemuxen ala.

2.§. Käminäri oikeuden tuomio-kirja pitä caikilda nijldä ala-kirjoitettaman, jotca Oikeudesa istuwat: ja lähetettäkön se ynnä sackorahain ylöspanon canssa Howrättijn, ennen Mickelin päiwää, wuotta sen jälken; cahdenkymmenen talarin sacon haastolla. Käminärin Oikeudella Tuckhulmisa, olcon sijhen aicaa wuoden loppuun asti. Jos Caupungi itze saapi sackorahat; nijn ei tarwita sacko-rahain ylöspano Howrättijn lähetettää.

VI. Lucu. Raastupa-Oikeudesta.

1.§. Joca wijcko pitä Raastupa-oikeus pidettämän, Maanantaina, Keskiwijckona, ja Lauwantaina, nijn myös usiammin, jos tarwitan. Silloin pitä Pormestarit ja Raadi-miehet kello cahdexan Raastupaan tuleman, ja tuomitzeman caicki asiat, cuin Käminärioikeudesta wedotut owat: ojendacon myös itzens sen jälken, cuin 3. Lugusa 3. ja 4.§§. laillisesti wedotuista asioista Lalmannin-oikeuteen säätty on. Siellä pitä myös sekä tutkittaman että tuomittaman caicki waihetus-kirjain ja meri-oikeuden asiat, nijn myös caicki rijdat majan-muutoxesta sisälle ja ulos, ehkä mingä Tuomio-istuimen ala ne rijtelewäiset muutoin annetut owat.

2.§. Jos mies eli waimo pyytä eroittaa osans omaisudesa sen toisen osasta, eli jos jocu welanalainen tahto yhtähaawa ylönanda omaisudens welcamiehillens, että sitten heistä wapaxi tulla; sijtä tuomitcon myös Raastupa-oikeus, ja eroittacon welcamiesten wälillä, jos ei he sowi cungin oikeudestans ja edustans, sijhen cuin heille jätetty on, nijn myös jos petos welcapään tykönä löytän.

3.§. Raastuwasa pitä sisällekirjoitusten, ylöscuulutusten ja lainkäyttämisen tapahtuman, ja ne rijdat päätettämän, cuin nijstä, eli perindölunastamisen ja yhdesäasuwaisten oikeudesta ylöstulewat. Ricoxista ja Pahategoista käykön, nijncuin sijnä 5. Lugusa 1.§. Käminärin-oikeudesta sanottu on.

4.§. Cusa Käminärin-oikeutta ei ole; olcon Raastupa-oikeudella walda tutkia ja tuomita caicki ne asiat, cuin muutoin Käminärin-oikeuden ale tulewat.

5.§. Jos rijta nouse perinnöstä, orwoin-holhojan wirasta, nijn myös cuollen miehen eli waimon wijmeisestä tahdosta ja asetuxesta heidän omaisudestans; tuomitcon myös Raastupa-oikeus nijsä asioisa, cusa ei orwoinholhous-camaria asetettu ole, sencaldaisia ylösottaman ja ratcaisemaan. Orwoinholhous-camari ottacon waarin wallanalaisten perinnöstä ja parhasta, ja tehkön tilin sijtä: ja Raastupa-oikeus tuomitcon sen ylitze, cosca walitetan.

6.§. Raastupa-oikeuden Tuomio-kirjasta olcon sama laki, cuin 5. Lugusa sanottu on.

VII. Lucu. Sisälle-kirjoituxista / ja cuinga nijden canssa tehtämän pitä.

1.§. Jos welcamies, itzellens wacuutuxexi, tahto andaa Käräjäsä eli Raastuwasa, sisälle kirjoittaa welcapään kijndiän omaisuden; pyytäkön sitä kirjallisesti Oikeudesa, ja sijnä siwusa sisälle pangon uloskirjoituxen joca todistailla wahwistettu on, hänen welcakirjoituxestans, eli wälikirjasta, eli wahwoista todistuxista, että se welca muutoin on hywäxi tuttu, eli laillisesti wahwistettu: ja ylösluettacon ne caicki julkisesti, ja wedettäkön welcamiehen anomus sisälle Oikeuden tuomiokirjaan: annettacon myös hänelle todistus sijtä, jos hän sitä waati. Sitte pangon Oikeus welcapään eteen wissin päiwän, sen päälle wastata. Jos hän silloin welan tunnusta, eli jos ei hän tule, määrätyllä ajalla, wastauxen canssa sisälle, ja welcamies osotta, että hänen anomuxens hänelle ilmoitettu on; olcon sisällekirjoitus wahwa ja woimallinen welcamiehen puolesta, sijtä päiwästä cuin hän sitä Oikeudesa etzei: kirjoittacon <244> myös Tuomari sen welcakirjoituxen päälle. Jos welcapää kieltä welcans, ja osotta cohdastans selkeillä perustuxilla, että se maxettu on, eli muusta syystä tyhjäxi tullut; olcon hän wapa sisälle-kirjoituxesta. Jos ei welcapää sitä woi; annettacon sisälle-kirjoitus myöden. Jos jombicumbi ei tydy Oikeuden päätöxeen; olcon hänellä lupa walitta sen ylitze Howrätisä, sen ajan sisälle, cuin 16. Lugusa 1.§. asetetan.

2.§. Jos ei welcapää maxa, ennen cuin kymmenen wuotta edesculunet owat, sitten cuin sisälle-kirjoitus tapahdui; nijn andacon welcamies sen uudistettaa: nautitcon cuitengin etu-oikeuden, ensimmäisen sisälle-kirjoituxen jälken. Jos ei hän tee sitä, olcon hänen sisälle-kirjoituxens woimatoin, jos ei hänellä laillista estettä ollut ole. Cosca welcapää hänen welcans täydellisesti maxanut on; andacon sen Oikeudelle tietä ja kirjoitettacon se cohta tuomio-kirjaan, ja ylöspandacon myös sen wuoden tuomio-kirjaan, jona sisällekirjoitus tapahdui.

3.§. Sitten cuin Kihlacunnan Pää-tuomari joca kerta wuodesa on Käräjätä pitänyt hänen Tuomariläänisäns; lähettäkön hän Howrättijn cuucauden sisällä sen jälken caicki ne sisälle-kirjoituxet, cuin silloin tapahtunet owat; colmen talarin sacon haastolla joca päiwäldä, cuin hän sen laiminlyö. Raastupa Oikeus tehkön sen joca cuucauden edestä, neljäntoistakymmenen päiwän sisälle sen jälken, saman sacon haastolla. Jos ei yhtän sisälle-kirjoitusta tapahtunut ole, andacon myös sen tietä. Cuulutuxista ja Lain käyttämisestä, olcon sama laki.

VIII. Lucu. Howrätistä.

1.§. Howrätin, joca Cuningan corkein Lautacunda on, tule peräncatzoa ja waarin ottaa, että nijsä Tuomio-istuimisa <245> cuin sen alla owat, Oikeus tehdän Lain ja sen oikian ymmärryxen jälken.

2.§. Erinomaisesti tule Howrätin tuomita nämät asiat: 1. Caicki sinne wedotut asiat. 2. Walituxet Ala-tuomarein harhailemisten ylitze, itze oikeudenkäymisesä. 3. Candet Cuningan Käskynhaldian päätösten ylitze ulosmittauxen asioisa, ja sitä cuin sijhen tule: ja olcon Howrätille walda näisä asioisa tuomita tacawaarickoon, jos sijhen syitä on, nijn myös että se joca woittanut on, saa sen nostaa tacausta wastan, ja että rijta cumpani sitte mahta, cuuden cuucauden sisällä Howrätin päätöxestä, etziä oikias Tuomio-istuimesa woitta sen tacaisin, jos hän woi. 4. Hengen asiat, jotca Ala-oikeuxilda tutkitut ja tuomitut owat, ja ne, jotca sen 25. Lugun 5.§. jälken pitä sisälle lähetettämän Howrätin coettelemuxen ala, ennen cuin tuomio täytetän; nijn myös wähemmät ricoxen asiat, cosca jocu Ala-oikeuden tuomion ylitze walitta. 5. Rascas pilcka Jumalata ja hänen pyhä Nimeens wastan, sitte cuin Ala-oikeus sen ensist tutkinut on. 6. Juonittelemiset ja ricoxet itze Cuningasta, ja hänen Cuningallista Huonettans, eli Waldacunnan wapautta wastan: Maan-pettäminen: neuwon-pitämiset wihollisen canssa: Ricoxet Waldacunnan Neuwonandaita wastan, cuin heidän wircaans coskewat: Ja tutkicon Howrätti näistä caikista itze, cosca se tapahtua taita. 7. Cuningan Käskynhaldian ja Ala-tuomarein wiran ricoxet. 8. Rijdat perinnöstä wapamiesten jälken: heidän asetuxestans cuoleman hetkellä heidän omaisudestans: Holhouxista nijden lasten ja perillisten ylitze, cuin wapat owat: nijn myös jos wapa-mies eli hänen perillisens tahto, julkisen uloslyödyn ilmoituxen cautta, ylönanda omaisudens welcamiehillens, ja cungin oikeudesta ja edusta sijhen; eli jos yxi puoliso pyytä eroittaa osaans omaisudesa, sen toisen erinäisestä welasta. 9. Howrätin pitä myös tuomitzeman nijden ricosten ylitze, joiden cautta wapasucuinen mies ricko hengens, cunnians, <246> wapaudens, omaisudens, eli perindö-oikeudens; nijn myös caxcampauxesta, ja muusta tappeluxesta, eli ricoxista häpiällisillä sanoilla ja töillä, wapasucuisten miesten eli heidän wertaistens wälillä, sitten cuin Tuomari paickacunnasa, cusa työ tapahtunut on, sijtä ensin on tutkinut: usiambain asiain canssa, cuin Howrättein alle, eli jommancumman heistä erinomaisesti, erinäisten asetusten jälken, tulewat.

3.§. Mitä Howrätti tuomitze, sitä wastan ei mahda kengän wedota. Mutta cuinga se, joca cadottanut on, mahta Cuningan tykönä muutosta etziä, sijtä eroitetan 30. Lugusa.

IX. Lucu. Jos Tuomari Oikeudenkäymisen ajan laiminlyö.

1.§. Jos Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni ei tule lailliseen Käräjään, mutta anda Oikeuden maasa maata; wetäkön Kihlacunnan Tuomari colmekymmendä, ja Lalmanni cuusikymmendä talaria sackoa, jos ei he näytä laillista estettä, ja maxacon nijlle wahingon jällens, jotca Oikeutta etzeit. Jos hän yhden Käräjäpäiwän pois on, cosca Käräjä usiammat päiwät seiso; wetäkön Kihlacunnan Tuomari kymmenen, ja Lalmanni wijsitoistakymmendä talaria sackoa. Jos he catzelmuxen, eli Wäli-käräjän laiminlyöwät; olcon sacko puolda wähembi.

2.§. Jos Lautamies on pois Käräjästä, joco se on Laillinen eli Wäli-käräjä, eli catzelmus; wetäkön colme talaria sackoa. Yhden päiwän edestä sacotetan cahdexan äyrijn. Jos Käräjä eli Catzelmus Lautamiesten laimilyömisen tähden maahan lyödän; wastacon he myös wahingon.

3.§. Jos Pormestari ei tule Raastupaan sinä päiwänä cuin Oikeudenkäyminen pidettämän pitä; wetäkön <247> sackoa colme talaria, ja Raadi-mies joca Oikeudesta pois on, caxi talaria: Käminäri wetäkön yhden talarin sackoa.

4.§. Jos Tuomionhaldiat Howrätisä Oikeudenkäymisen päiwän laiminlyöwät; wetäkön cukin wijsi talaria sackoa.

5.§. Caicki nämät sacot langetcon waiwaisille yxinäns.

X. Lucu. Laillisesta Tuomio-istuimesta caickinaisisa Oikeudenkäymisen asioisa.

1.§. Jos jocu tahto candaa toisen päälle, joco se on welasta, eli muusta rijta-asiasta, cuin hänen personans coske; nijn andacon haastettaa hänen sijhen Oikeuteen, jonga alla hänellä on asumasians ja cotons. Waimo ja lapset, ollesans wanhembains tykönä cotona, tulewat sen Oikeuden ala, cuin mies ja isä, ja palcolliset sinne, cusa he palwelluxesa owat. Se jolla ei cusaan wahwa cotoo ole, eli joca wieras on, etzitän siellä cusa hän löytän. Jos se haastettu tahto jällens candaa hänen päällens, joca on haastaa andanut; olcon hän myös welcapää wastamaan samasa Oikeudesa, jos asiat toinentoisens canssa yhdistetyt owat.

2.§. Jos rijta nouse perinnöstä, eli sen cuollen wijmeisestä tahdosta: eli welcaa caiwatan sen jälken, joca cuollut on; tuomitcon sijtä se Oikeus maalla eli caupungisa, cusa se cuollut asunut on, eli cusa hänellä on ollut hänen wircans, waicka perilliset toisen Oikeuden alla asuwat eli tulewat, eli calun käskenäns jacanet owat. Jos leski on pacotettu ylönandaman welcamiehille caiken omaisuden, eli eroittaman osans miehen osasta; etzikön Oikeutta sijnä paickacunnasa, cusa mies asunut, eli cusa hänelle wirca ollut on. Jos perilliset tahtowat itzens perinnöstä wieraaxi tehdä; turwatcon <248> sijhen Oikeuteen, jonga alla se ollut on, cuin perittämän piti.

3.§. Jos ei perilliset tydy, cosca jaettu on, waan jocu sano osans halwemman olewan; eli jos jocu pyytä täytöstä, jonga osa sitten wähetty on; etzikön hän tasausta, eli täytöstä, siellä cusa perindö langeis.

4.§. Jos jocu tahto candaa sen päälle, cuin holhoja ollut on, perindöns tilin tegosta; olcon hänelle wapaus sitä tehdä, taicka siellä cusa hänen cotons oli, joca peritty on, ja holhoja sen holhojan wiran päällens otti, eli myös siellä cusa holhoja asu. Jolle jotain hallittawaxi uscottu on; wastacon hän, eli hänen perillisens, jos hän cuollut on, siellä cusa hän omaisuden hallinnut ja edesseisonut on.

5.§. Jos rijta tule caupasa ostajan ja myyjän wälillä caupungisa, marckinan aicana, eli muulloisin, ja sitä cohta cannetan; tuomitcon sen Oikeus, siellä cuin cauppa tehty on. Ei mahda cucan sitte haastettaa cotoans, jos ei hän sijhen caupungijn tule, cusa cauppa tehtin. Welasta cuin majamies teke elatuxesa, huonen wuorosa, ja muusa tarpeesans, olcon sama laki. Cusa rijta tule ylössanomisesta, ja majan muutoxesta huoneista, cuin caupungisa wuorotut owat; käykön sen canssa, nijncuin 6. Lugusa 1.§. sanottu on.

6.§. Jos rijta tule welasta, jonga usiammat tehnet owat, ja itzens sitonet, yxi caickein edestä ja caicki yhden edestä maxaa; olcon welcamiehellä walda, etziä cumba tahtons heistä, siellä cusa se asu. Jos ei he nijn ole itzens maxoon sitonet, ja rijta nouse welan selkeydestä, eli itzecungin osasta sijnä; olcon myös welcamiehellä walda haastaa heitä caickia sinne, cusa jocu heistä asu: ja käykön sittengin maxon canssa, nijncuin 4. Lugusa 12.§. Ulosmittauxen Caaresa eroitetan. Yhteys-cumpaneita etzitän, siellä cusa yhteys-seura on.

7.§. Jos caxi eli usiammat owat osalliset yhdesä rijta-asiasa, ja sitä ei taita hywin selittä, jos ei he caicki yhtä haawa yhdesä paicasa ole wastamasa; etzikön päällecandaja sitä Oikeutta, jonga ala se tule, jota asia enimmästi coske.

8.§. Jos rijta syndy kihlauxesta, sen täyttämisestä, eli erosta; tuomitcon se Oikeus, jonga ala nainen tule, ja hänen cotons on, joco hän on päällecandaja eli wastaja. Jos nainen tahto etziä miestä cusa hän löytän; olcon hänellä myös lupa sijhen.

9.§. Jos nainen maattu on, ja sano, että se awioskäskyn lupauxen alla tapahtunut on: mutta mies cuin hänen maannut on kieldä; tuomitcon Oikeus sijtä sijnä paickacunnasa, cusa nainen maattu on.

10.§. Jos mies ylönanda waimons, eli waimo miehens, ja tietän cusa se syypää oleskele; haastettacon sijhen Oikeuteen, cusa se wiatoin silloin asu. Jos ei tietä cusa hän on, joca pakeni; käykön sijtä, nijncuin 13. Lugusa 4.§. Naimisen Caaresa sanottu on.

11.§. Ei pidä yxikän asia, mualla cuin oikiasa Tuomio-istuimesa ylösotettaman, ehkä rijtaweljet itze toisesta Oikeudesta yhteen sopia tahtowat; jos ei Cuningas löydä syytä sijhen lupaa andaa.

12.§. Mikä jotacuta pää-asiata seura, nijncuin wahingon palckio, ja Oikeudenkäymisen culutuxet, muun sencaldaisen canssa, cuin jocu on eroittanut caiwataxens erittäin, sijtä tuomitan sijnä Oikeudesa, joca pää-asiasa tuominnut on.

13.§. Jos jocu on rijtaweljens oikiaan Tuomioistuimeen haastettaa andanut, ja hän on ruwennut siellä asiasa wastaman; nijn pitä se myös samasa Oikeudesa päätettämän, ehkä wastajan sääty on Oikeudenkäymisen alla muuttunut, eli hän on joutunut toisen Tuomio-istuimen ala, eli hän cuole, ja hänen perillisens toisen Lakilugun alla owat. Näisä tiloisa olcon ricos asioisa sama laki.

14.§. Jos miehet rijtelewät maasta ja tiluxista maalla, joco se on omaisuden oikeudesta, istunnosta ja nautinnosta, rakennuxen puutoxesta, pahasta ruocosta, werosta, asuinsiain rajoista, eli luwattomasta wiljelemisestä toisen tiluxilla; se pitä caicki tuomittaman sildä Oikeudelda, cusa maa on. Jos nijn olla taidais, että pää-kylän tiluxet ulottuwat ylitze kihlacunnan rajan toisen kihlacunnan sisälle, ja se, cuin siellä cohtaa, tahto jotain sijtä päälle puhua; candacon sijnä Oikeudesa, cusa pää-kylä on.

15.§. Jos maan rijta on Kihlacundain, Läänein, eli Maacundain wälillä; käykön sijtä, nijncuin 14. Lugusa 5.§. Maan Caaresa sanottu on.

16.§. Jos Cruunun talot, yxi eli usiammat, rijtelewät maasta ja kylän eroituxesta; ratcaiscon Cuningan Käskynhaldia heidän wälilläns. Jos jommallacummalla puolella on perindö eli wapa maa; tulcon se kihlacunnan Oikeuteen. Jos yhteisys näiden rajoihijn sattu; olcon sama laki: ja asettacon Cuningan Käskynhaldia jongun, joca wiran puolesta läsnä on, cosca Cruunulla on osa asiasa. Tuomitcon myös Kihlacunnan-oikeus luwattomasta wiljelemisestä Cruununmaan päällä.

17.§. Yhteisyxistä Wuori-maacunnisa, eli muisa paicoisa, cusa Wuorten työt owat, ja huhdanpolttamisesta nijden päällä: Nijn myös cusa rijta on wuorimiesten taloin istuimesta, pajain ja wasaritten käyttämisestä, sytten polttamisesta, Malmisuoneista, waran lainasta wuorten-töiden haldian ja Waran lainajan wälillä, ja muista sencaldaisista, cuin wuorten-töiden käyttämiseen, pitelemiseen, ja waarin ottamiseen tule; käykön nijncuin sijtä erittäin säätty on. Lain käyttämistä Prukein ja wasarain päälle, etzitän kihlacunnan Oikeudesa: tuomitcon se myös weden tydyttämisestä toisen wahingoxi; jos ei rijta sijtä ole itze Prukein wälillä.

18.§. Jos myyjä ei taida wastata cauppans; etzikön ostaja händä laillisesti siellä cusa hän asu.

19.§. Huoneista, tontista ja cartanosta caupungisa, tuomitcon se Caupungin Oikeus, cusa ne owat. Jos caupungilla on maata ja manderta sijnä ymbäri, joca huoneista kylmillä on, ja ei caupungista eroitettu, ja rijta tule sijtä caupungin asuwaisten wälillä: eli pahateco siellä tehdän; tuomitcon myös caupungin Oikeus sijtä. Jos rijta nouse tilusten eroituxesta Porwarein wälillä, ja pää-kylän, joca caupungin maan rajoihin sattu; tuomitcon sijtä kihlacunnan Oikeus.

20.§. Jos rijta nouse, cuinga caupungisa rakettaman pitä; käykön sijtä, nijncuin erittäin asetettu on. Waiwasta ja rasituxesta jonga naburin toiselda kärsimän pitä, eli ei, tuomitcon Raastupa Oikeus.

21.§. Ricosten ja pahatecoin asiat rascammat ja wähemmät, tutkitan ja tuomitan siellä cusa työ tehty on, ehkä mingä Oikeuden alla hän muutoin tulis, cuin rickonut on. Jos jocu on usiammasa paicasa tehnyt yhdencaldaisen pahategon; tutkicon ja coetelcon Tuomari cusakin paicasa, jos hän tecoon wicapää on: mutta tuomittacon caiken edestä sildä Oikeudelda, cusa händä wijmeisexi Laisa käytetän. Jos hän erilaisia pahatecoja, jotca rascat owat ja hengen päälle käywät, on tehnyt eri paicoisa; nijn pitä custakin tutkittaman siellä, cusa se tapahtunut on, ja käykön sitten tuomio wicapään ylitze siellä, cusa se tehty on, joca rascain on. Jos caicki ricoxet owat wähät; tuomitan hän itzecungin edestä siellä cuin se on tapahtunut, ja siellä myös tuomio täytettäkön.

22.§. Jos Ruotzin alamainen teke tapon eli muun rascan ricoxen, Ruotzin alamaisen päälle ulcomaalla, ja ei händä siellä kijnni oteta, waan tule hän tähän Waldacundaan sisälle; nijn tuomitan hän siellä cusa hän käsitetän, Ruotzin Oikeuden jälken, jos asia on ilmeinen, ehkä jocu asianomainen ei päälle canna. Jos merimies ricko matcustaesans ulcomaalda; sijtä eroitetan Meri-laisa.

23.§. Jos jocu seiso yhdesä kihlacunnasa ja wahingoitta sen, joca on toisesa; wastacon siellä cusa wahingo tapahdui. Jos jocu kirjoitta häwäistys-kirjan, ja lähettä sen toiseen paickacundaan; tuomittacon siellä cusa se edesannettin.

24.§. Jos jocu Oikeuden edesä syyttä toista jostacusta ricoxesta, ja hän löyttän wiattomaxi; tuomitcon myös sama Oikeus, cuinga se rangaistaman ja wahingo maxaman pitä, joca syyttömästi edesandoi ja soimais, ehkä hän muutoin toisen Oikeuden ala tulis. Jos sen canne, joca rangaistusta edesandajan ylitze waati, on sencaldainen, että se pitä eri pää-asiana pidettämän: eli on edesandajan wiran wica, ja joca hänen ammattians coske; tuomittacon sijnä Oikeudesa, jonga alla hän sencaldaisesa tilasa on annettu.

25.§. Joca toista solwaise häpiällisillä sanoilla, puhesa, eli kirjoituxisa, eli työsä, nijden Cuningan Wircamiesten edesä, cusa ei Tuomio-istuinda ole; tuomittacon sen edestä ensimäisesä Ala-oikeudesa, sijnä paickacunnasa, cusa ricos tapahtunut on. Jos hän solwaise itze Wircamiehiä; tuomitan Howrätisä.

26.§. Ne asiat, cuin Waldacunnan yhteiseen huonen-hallituxeen, Cruunun caickinaisijn sisälle-tuloihin, nijn myös ne, jotca jongun ammattijn ja wircaan, corkiamban eli alhaisemban ja wicoihin nijsä coskewat; coetellan ja tuomitan nijldä, joille Cuningas wartioitzemisen ja perääncatzomisen sen ylitze usconut on, sen jälken cuin erinomaisisa asetuxisa sijtä sanotan.

27.§. Jos jocu maalla tahto etziä Cruunun woudia, Nimitysmiestä, eli Ylöscandomiestä, sentähden, että he owat hänelle wääryyttä tehnet, caickinaisesa ulosmittauxesa, ylöscannosa, eli omantahtoisen päällepanon canssa, epätasaisudella kyydisä ja ulostegoisa: eli että he pantin laittomasti myynet owat, ja muulla sencaldaisella tawalla; nijn tehkön hän sen Kihlacunnan Oikeudesa, sijnä paickacunnasa, cusa ricos tapahtunut on, eli siellä cusa se asu, joca walitta. Caupungisa käykön näistä asioista, nijncuin 5. Lugusa 1.§. sanotan. Joca ei tydy Oikeuden päätöxeen, hänellä olcon lupa walittaa Howrätisä, sen ajan sisällä, cuin 25. Lugusa 5.§. edespäin säätän. Olcon cuitengin Cuningan Käskynhaldialla walda, näisä asioisa cohta ojeta mitä nijn tapahtua taita, ja auttacon sen oikeuteens, joca kärsinyt on.

28.§. Ricoxista yhteisisä cala-satamisa, säättän Hamina-asetuxisa. Ja mitä paitzi näitä wielä olis, nijn ojendacon se itzens, joca josacusa asiasa päällecandaa tarwitze, sen jälken, cuin joca Oikeudesta erittäin sanottu on.

XI. Lucu. Cuinga haasto pitä otettaman / ja sille toimitettaman joca haastetan.

1.§. Jos jocu tahto toisen päälle candaa; nijn tule Tuomarin anda kirjallisen haaston: ja nimittäkön hän sijnä päällecandajan ja asian, nijn myös misä paicasa ja minä päiwänä hänen pitä wastamaan tuleman, joca haastetan: tehkön myös sijnä tiettäwäxi, että ellei hän itze tule, eli hänen laillinen asian-ajajans, asian cuitengin pitä eteen-otettaman ja päätettämän.

2.§. Wähisä asioisa, joisa ei rijta ole maasta eli huoneista, mahta se, jota etzitän, suusanalla haastettaa: ja olcon silloin sama laki, cuin kirjallisesta haastosta sanottu on.

3.§. Jos jocu ano haastoa usiambain päälle yhdesä ja samasa asiasa; nijn mahtawat he caicki yhden haaston cautta sisälle cutzuttaa, ja andacon hän sen haaston cullengin oikialla ajalla tiettäwäxi tehtää.

4.§. Päällecandaja olcon welcapää, andaman wastajan saada haaston neljätoistakymmendä päiwää ennen, jos hän asu Kihlacunnan sisällä: Ulcona Kihlacunnasta, eli toisesa Caupungisa colme wijckoa: Ulcona Lalmannin Lakilugusta, cuusi wijckoa: colmannesa eli neljännesä Lakilugusa, eli edembänä, yhdexän wijckoa. Tuckhulmin caupungi luetan eri Lakiluguxi. Ruotzin ja Suomenmaan wälillä, olcon haaston aica colme cuucautta, joca cuucausi luettu colmexikymmenexi päiwäxi: Pomerin ja Ruotzin wälillä neljä cuucautta. Jos se cuin haastettaman pitä, on ulcona Waldacunnasta, olcon hänellä cuusi cuucautta aicaa sijtä cuin hän haaston sai. Cosca haasto julkisen ylöslyömisen cautta Oikeuden owen päälle tapahtu; pitä myös cuuden cuucauden ajan eteen pandaman. Mitä sen pitä täyttämän, joca nijn muodon anda welcamiehens haastaa, ja cuinga sen canssa sitten tehtämän pitä, sanotan 16. Lugusa Cauppa Caaresa. Caikisa näisä tiloisa, cusa haasto waati pidembä aicaa, cuin cuulutuxesta Käräjään asetettu on; mahta wastaja wissixi cuuxi haastettaa, ja toimittacon hän sitten itze hänellens tiedon, minä päiwänä Käräjä pidettämän pitä.

5.§. Käminärin Oikeuteen haastetan suuremmisa asioisa cahdexan päiwää, ja wähemmisä colme, eli wähemmäxi cahta päiwää ennen. Raastupa Oikeuteen haastetan cahdexan päiwää edellä, jos ei nijn ole, että asia ei kärsi ylöslyckämistä, ja sen päälle ennen wastattaa taitaan. Nijsä Caupungeisa, joisa Käminärin Oikeutta ei ole, mutta Raastupa Oikeus on ensimäinen Tuomio-istuin, käykön nijncuin Käminärin Oikeudesta sanottu on.

6.§. Jos se cuin haastettu on, tahto andaa päällecandajan wastan cutzuttaa, samasa asiasa, eli sijnä cuin sen canssa yhdistetty on; tehkön sen puolda wähemmän ajan sisällä, cuin nyt eteen kirjoitettu on, jos hän tahto, että molemmat haasto asiat pitä yhdesä seuraman.

7.§. Kirjallinen haasto pitä wastajan käteen laitettaman cahdelda uscottawalda mieheldä, eli yhdeldä, jos hän wastajan kirjallisen todistuxen sen päälle saada taita. Cutzumisen suusanalla pitä maalla tapahtuman Nimitysmiehen cautta, eli jongun Lautamiehistä, toisen uscottawan miehen canssa, joca Kihlacunnasa asu: ja Caupungisa Oikeuden palweljoilda. Jos se jota haastettaman pitä, ei ole cotona huonesans; nijn mahta hän haastettaa cusa hän löytän. Kircosa ei pidä ketään haastettaman, mutta kyllä kirckomäellä. Jos jocu pitä itzens salasa, sentähden että hän odotta haastoa, ja se on tiettäwä, että hän kihlacunnasa eli Caupungisa oleskele; nijn naulittacon haasto-kirja hänen huonens owen päälle.

8.§. Cosca cuollen miehen perillisiä etzitän jacamattomasa pesäsä; nijn käykön haasto caickein perillisten päälle yhteisesti, ja ei jocaitzen erittäin: ja olcon se welcapää, joca pesäsä istu, joco hän on perillinen eli toimitus mies, saman haaston wastaan ottaman: ja sitten andaman cungin perillisen saada yhden uscottawan uloskirjoituxen, ja nautitcon he haasto ajan sen paickacunnan jälken, cusa se oleskele, joca caucaisin on. Jos pesä jaettu on, nijn pitä jocaitzen perillisen erittäin haastettaman.

9.§. Jos päällecandaja ei saata rijta-weljellens haastoa, sen ajan sisällä cuin nyt sanottu on; olcon haasto mitätöin, ja ottacon hän uuden haaston.

10.§. Ricoxen asioisa pitä sen, jonga päälle cannetan, cohdastans Oikeuden käskyn päälle wastaman tuleman: Jos ei hän sitä tee; nijn mahta hän Cruunun eli Oikeuden Käskyläisildä Oikeuteen tuotaa.

XII. Lucu. Cuinga tehtämän pitä / cosca haasto laiminlyödän; ja laillisista esteistä.

1.§. Cosca laillisesti haastettu on, nijn pitä päällecandajan ja wastajan, määrätyn päiwän päälle, Oikeuden eteen tuleman; jos ei heillä laillista estettä ole. Nämät owat lailliset estet: Jos jocu on sairas: Jos jocu on Cuningan eli Waldacunnan palweluxeen lijckelle käsketty, eli lähtenyt: jos jocu istu wangiudesa: jos jocu wiholliselda, eli muulda waaralda, tulipalon, eli weden hädäldä estetän: jos jocu on järjeldäns pois tullut: jos mies eli waimo, lapsi eli wanhemmat cuolewat sillä ajalla, cosca jongun pitä itzens Oikeuden eteen sisälle laittaman: Jos jocu ennen on cutzuttu toiseen Oikeuteen wastaman samalla ajalla. Coetelcon cuitengin Tuomari asian-haarat näisä tiloisa. Jos muita esteitä edesannetan; nijn coetelcon myös Tuomari ne, jos ne owat sijtä woimasta, että ne kelwata mahtawat. Jos este on laillinen; nijn lykätkön Tuomari asian maalla ensimäiseen Käräjään, ja caupungisa pangon hän rijta cumpaneitten eteen toisen päiwän: ja olcon he welcapäät, sekä maalla että caupungisa, tuleman Oikeuteen ilman uutta haastota.

2.§. Jos jocu on estetöinnä pois, cosca hän Oikeudelda edeshuutan, päällecandaman eli wastaman; tehkön sackoa Kihlacunnan Käräjäsä ja Käminärin-oikeudesa yhden talarin, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa caxi talaria. Jos eikä päällecandaja eikä wastaja tule ennen Käräjän loppua; wetäkön cumbikin cahdenkertaisen sacon. Jos wastaja tule ensimäiseen Käräjään, ennen cuin se päätetän, ja päällecandaja pois on; wetäkön sackoa cuin sanottu on, ja maxacon hän wastajalle hänen culutuxens, ellei hän lähimäisesä Käräjäsä maalla, eli yhden cuucauden sisällä Caupungisa, woi osotta, että hänellä laillinen este ollut on, ja ettei hän ole taitanut sitä Oikeudelle tiettäwäxi tehdä. Jos päällecandaja ei anna haasta asiata Oikeuteen, ja täytä sitä sillä ajalla, cuin nyt sanottu on; olcon wastaja hänen candestans wapa.

3.§. Jos päällecandaja tule ensimäiseen Käräjään, eli caupungisa määrätyllä päiwällä sijhen Oikeuteen, johonga asia haastettu on, mutta wastaja ei tule, eikä anna osotta laillista estettä: jos päällecandaja osotta, että wastaja on saanut haaston laillisella ajalla; nijn tuomitcon Oikeus asian sen jälken, cuin totuus sijnä ulosetzittää taitan, ja wetäkön tuomion sisälle, cuinga se, joca woittanut on, pitä rijta-weljellens, tuomiosta tiedon andaman, nijncuin 4.§. sanotan. Jos wastaja sitten tule, ennen cuin laillinen wedon aica edesculunut on, ja ano wedotaxens: ja asia on sen wertainen, että Oikeuden tuomiota wastan weto pandaa mahta, nijncuin edespäin täsä Caaresa eroitetan; olcon hänellä lupa sijhen, ja Oikeus, cuhunga wedottu on, tuomitcon pää-asiasa. Jos ei hän tule sen ajan sisällä cuin sanottu on, eli jos asia on nijn halpa, että wetoo sijnä ei sallittu ole; saacon woitta tacaisin, nijncuin seurawaisesa§. sanotan: ja käykön tuomio sencaldaisesa tacaperin woittamisen asiasa ulosmittauxeen, jos päällecandaja sitä waati: ja olcon hänellä walda, nosta sen, cuin ulosmitattu on, jos hän täyden tacauxen sen edestä pane.

4.§. Joca sillä tawalla tuomion woittanut on, tiettäwäxi tehkön sen, sitten cuin wetomisen aica ohitze on, rijtaweljellens: eli etzikön ulosmittausta sen päälle, nijn aicaisin, että rijta-weli taita andaa asian haastetta lähimäiseen Käräjään maalla, ja caupungisa yhden cuucauden sisällä, etziäxens woittaa sitä tacaisin. Ellei hän sitä tee, joca woittanut on; nautitcon se joca cadotti, saman ajan, sitten cuin hän tygösanotan. Jos coetellan, että hän köyhyden tähden ei woi tuomiota täyttää, sen ajan sisällä cuin sanottu on; olcon hänellä cuitengin walda etziä tacaperin woittoa. Jos se cuin tuomittu on, on sencaldainen, että tacaperin woittaminen hyödyttömäxi tule, jos tuomio täytetäisin, nijn älkön silloin täytettäkö. Jos se joca cadottanut on, laiminlyö sen ajan cuin nyt edespandu on; nijn ei pidä hänellä sitten oleman tacaisin woittamisesta mitän puhumista.

5.§. Jos wastaja on estetöinnä pois Lalmannin Oikeudesta, eli Raastupa Oikeudesta, cosca asia Käminärin Oikeudesta sinne tullut on; tuomitcon Oikeus nijden perustusten päälle, cuin päällecandaja edeswetä. Jos wastaja edesanda itzens, wetomisen ajan sisällä ollesa, ja pyytä wedota; olcon se hänelle sallittu, nijsä tiloisa, cuin 3.§. sanotan. Jos asia on wähemmästä arwosta, eli wastaja ei anna itzens nijn edes; älkön nautitco tacaperin woittoa sijnä, mutta olcon tuomio wahwa.

6.§. Jos jocu eteen pannulla ajalla pois on sijnä asiasa, cuin julkisen ylöslyömän cautta Oikeuden owen päälle haastettu on; nijn ei pidä hänellä sitten yhtään puhetta sijnä oleman, joco se on päällecandaja eli wastaja.

7.§. Jos päällecandaja eli wastaja ei tule Kihlacunnan-catzelemuxeen eteen pannulla päiwällä, mutta jombicumbi pois on; nijn pangon Tuomari sen ulos toisexi ajaxi, joco laillista estettä edesannetan, eli ei. Jos myös silloin jombicumbi pois on, ja ei osota laillista estettä; käykön catzelmus ei sitä wähemmin edes, ja tuomitcon Oikeus sen jälken cuin perustuxet siellä coeteldaa taitan, nijn myös Oikeudenkäymisen culutuxista. Jos se joca cadotti, ja ei läsnä ollut, ano laillisen ajan sisällä wedota; sitä ei pidä häneldä kielttämän: jos ei hän sitä tee, olcon catzelmus tuomio wahwa. Jos jocu on pois Lalmannin catzelmuxesta; olcon sama laki: cuitengin ei sitä wastan mahda wetoa panda, mutta käykön sen canssa nijncuin 25. Lugusa 10.§. asetetan.

XIII. Lucu. Esteistä Tuomaria wastan.

1.§. Cosca päällecandaja eli wastaja tahto Tuomarin hyljätä, tehkön sen toimellisesti, ja tuomitcon Tuomari itze sijtä esteestä. Nämät owat lailliset estet: Jos Tuomari on jommancumman canssa, sijnä langoudesa eli heimolaisudesa, josa sen 2. Lugun jälken Naimisen Caaresa, awioskäskyä ei mahda rakettaa: jonga alla myös ymmärretän hänen nepaisens ja orpanans langoudesa, ja ei heimolaisudesa: eli jos Tuomari on hänen rijtacumpanins, eli julkinen wihamiehens: eli jos Tuomarilla, eli hänen suculaisillans, cuin nyt nimitetyt owat, on osa sijnä asiasa, eli jos he taitawat sijtä jotain erinomaista hyödytystä eli wahingota odottaa: eli jos hän on ollut toisesa Oikeudesa Tuomari samasa asiasa, eli on ennen ollut asianajaja sijnä, eli todistanut, eli ennen nijncuin Käskyläinen josacusa Oikeudesa, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä, jongun päätöxen asettanut, joca sitä asiaa coske: eli jos hänellä itzellä on samancaldainen asia toisesa Oikeudesa. Jos Tuomari tietä, että sencaldainen este händä wastaan on, ehkä se ei ole Oikeuden hakialle tiettäwä; astucon itzestäns pois Oikeudesta.

2.§. Jos jocu ilman toimeta eli säädyttömästi hyljä Tuomarin; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin Oikeudesa kymmenen talaria, Lalmannin ja Raastupa Oikeudesa caxikymmendä talaria, Howrätisä wijsikymmendä talaria.

3.§. Jos este coetellan laillisexi Kihlacunnan Tuomarita, Lalmannia, eli Pormestaria wastan sijnä Caupungisa, josa ei muuta cuin yxi Pormestari ole, ja Raastupa-oikeus ilman hänetä ei löytä tuomiowoiwaxi; asettacon Howrätti toisen hänen siaans, päällecandajan anomisen ja culutuxen päälle, ja seisahtacon se culutus sitten sen päälle, joca asian cadotta.

4.§. Jos jocu hyljätän Kihlacunnan eli Lalmannin laudalda; pangon Kihlacunnan Tuomari ja Lalmanni, jos tarwitan, toisen hänen siaans, nijn cauwan cuin se asia ratcaistan. Jos Käminäri eli Raadimies hyljätän; nimittäkön Raastupa-oikeus sen, joca hänen siasans istuman pitä, jos Oikeus ei ole muutoin tuomio-woipa. Jos caicki Käminärin-oikeudesa hyljätän; cutzucon Raastupa-oikeus toiset, jotca sen asian tuomitzewat. Jos coco Raastuwan-oikeus hyljetty on; säätäkön sijtä Howrätti. Jos nijn taidais tapahtua, että nijn monda Howrätin Jäsenistä estytäisin, <260> että Oikeus sijnä asiasa ei ole täysi-istunut; tehkön Howrätti sen Cuningalle tiettäwäxi, joca silloin asetta toiset heidän siaans. Ei mahda Pormestaria eli Raadimiestä hyljättämän, cosca poica eli wäwy on Käminärin-oikeudesa tuominnut; Ei mahda myös ketäkän Howrätisä istuimestans nostettaman, cosca poica eli wäwy Ala-oikeudesa tuominnut on; jos ei nijn ole, että heidän päällens wiran ricoxen tähden laillisesti siellä canneta.

XIV. Lucu. Cuinga Oikeuden edesä pitä päällecannettaman ja wastattaman; nijn myös cuulustelemisesta suu-sanalda / ja wääryttelemys-walasta.

1.§. Kihlacunnan, Käminärin, Lalmannin, ja Raastuwan oikeudesa nijsä wähemmisä Caupungeisa, pitä canden suu-sanalla edeswedettämän; jos asian arwo ja pituus, eli muut asian-haarat ei waadi, että se kirjallisesti tapahtua mahta: ja silloin ei pidä Oikeuden etzijlle myöden annettaman, usiambata cuin yhden kirjoituxen cummangin sisälle-panna; jos asia ei ole sitä suuremmasta arwosta.

2.§. Jos päällecandaja tule Käminärin-oikeuteen määrätyllä päiwällä, ja julkisen ylöshuudon alla sisälle anda candens kirjallisesti, ja wastaja silloin läsnä on; kirjoittacon Oikeus sen päälle, että hänen cahdexan päiwää sen jälken wastaman pitä: Jos hän laiminlyö silloin tulla sisälle ylöshuudon ajalla, mutta tule wastauxen canssa ennen kelloo cahtatoistakymmendä; wetäkön sackoa yhden talarin. Jos hän peräti pois on, eli tule walmistamatoinna, ilman laillista estettä; wetäkön sackoa caxi talaria: ja käykön jällens ylöshuuto asiasa edes, cahdexan päiwää sen jälken. Jos ei hän sittengän tule wastauxen canssa sisälle; wetäkön <261> sackoa cuin sanottu on, ja tuomittacon asiasa päällecandajan canne-kirjan päälle: cuitengin mahta hän suu-sanalla cuullelda, jos hän sitä edelläpäin ano; olcon myös hänellä myöden annettu, jos hän cadottanut on, wedota tuomiota wastan. Jos päällecandaja laiminlyö sen päiwän, jona hänen rijta-weljens wastauxen pitäis wastanottaman; wetäkön sackoa yhden talarin. Käminäri-oikeudesa Tuckhulmisa olcon ylöshuutamisen hetki kello yhdexän.

3.§. Päällecandajan pitä, ehkä cusa Oikeudenkäyminen aljetan, caicki hänen perustuxens ja todistuxens cohta edespaneman, ja wastajan samalla tawalla. Jos jocu ehdollans pidettä tykönäns ne todistuxet, jotca asian walistuxexi tulewat; wetäkön sacko wijsi eli kymmenen talaria, eli enämmän, sen jälken cuin Tuomari coettele hänen sijnä wijcapään olewan.

4.§. Caicki uloskirjoituxet nijstä todistuxista, cuin eteen osotetan, pitä taicka Oikeuden Käskyläisildä, eli muilda uscottawilda miehildä, wahwistetut oleman, että ne owat caikisa juuri yhtäläiset pääkirjain canssa: ja pitä sittengin pää-kirjat ylös näytettämän, jos Oikeus eli rijta-weli sitä waati.

5.§. Päällecandajan pitä tekemän canne-kirjans lyhykäisexi ja selkiäxi, ilman caickia esipuhetta ja ymbäri käymistä, ja asian laidan sijnä cohta ilmoittaman, ja sitten misä itze rijta seiso: wetäkön myös sitälikin selkiästi sisälle, mitä hän päälle seiso, ynnä perustusten canssa cuin sijhen owat. Jos hänellä on usiambi canne cuin yxi; ulospangon ne cungin edestäns: ja wastacon rijta-weli samasa järjestyxesä. Ei mahda näihin kirjoihin mitään secoitettaa sijtä, cuin ei oikein asiaan tule. Jos jocu toisin teke, wetäkön sackoa wijsi eli kymmenen talaria, sen jälken, cuin Tuomari sen cohtullisexi löytä.

6.§. Jos se, joca caipauxens eli wastauxens kirjallisesti edestuonut on, nijsä on anonut, että myös suusanalla cuulduxi tulla: eli jos hän sitä sitten pyytä; eli Tuomari sen itze tarpellisexi löytä; määrätkön Tuomari wissin päiwän ja ajan sijhen, jos ei se cohta taida tapahtua. Joca silloin estetöinnä pois on, wetäkön sackoa Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-Oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria. Jos ei hän tule, cosca hän toisen kerran tygö sanottu on; cuuldacon se läsnäolewainen, ja tuomitcon Oikeus asiasa. Ei pidä rijtaweljesten suusanaisen cuuldelemisen alla, päälle seisoman, eli Tuomarin salliman, että se ylöskirjoitettaman pitä, cuin jo kirjain sisälle wedetty on, eli ei asiaan oikein tule. Mitä suusanaisen cuuldelemisen alla ylöskirjoitetan, se pitä rijtacumpanein edesä ylösluettaman, jos he sitä waatiwat, eli Oikeus itze sen cohtullisexi löytä: Jos rijtaweli silloin ei tunnusta omaxens sitä, cuin kirjoitettu on; olcon Oikeudella toden puoli sanoa, mitä puhuttu ja wastattu on. Jos jocu tahto sanansa ja luulonsa selittää, sitä ei pidä kielttämän: coetelcon cuitengin Tuomari, mistä woimasta se olla mahta.

7.§. Jos jocu solwaise rijtaweljens Oikeuden edesä, puheisa eli kirjoituxisa, härjous ja häwäistys sanoilla, halwendawaisilla soimuilla, eli käytöxillä; wetäkön sackoa wijsi, kymmenen, eli caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin ricos on. Jos se käy miehen cunnian päälle; tuomitcon myös sama Oikeus sen ylitze: mutta jos se joca soimais, tahto hänen laillisesti sijhen sitoa; nijn lykätkön Tuomari sen sijhen Oikeuteen, jonga ala ricos tule. Jos jocu puhu eli kirjoitta epäcunnioittawaisesti Tuomarita wastan; wetäkön cahdenkertaisen sacon, eli corkeimman, nijncuin Tuomari, cusa se tapahtunut on, cohtullisexi löytä: rucoilcon myös julkisesti andexi, jos ricos sen ansaitze. Jos hän häristele eli uhca Tuomarita, eli anda hänelle häwäistys sanoja, eli sortta hänen arwoans ja cunniaans; andacon Howrätti sen wicapään päälle siellä cannettaa, ja rangaistacon hän sen jälken, cuin 18. Lugusa 8.§. Pahategon Caaresa säätty on.

8.§. Jos jocu kirjoitta eli puhu Oikeuden edesä, sitä cuin hän tietä ei toden olewan, ja tahto sen cautta saattaa Tuomaria harhailemaan: Jos hän sijhen sidotan; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa wijsi talaria, Lalmannin ja Raastupaoikeudesa kymmenen talaria, Howrätisä caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin Tuomari sen coettele.

9.§. Wääryttelemys walaa ei pidä rijtacumpanein anoman toinen toiseldans, yhdesäkän Oikeudesa: cuitengin olcon Lalmannin, eli Raastupa-oikeudella, nijn myös Howrätillä, walda, cosca pää-asia sinne tullut on, päälle panna jommalle cummalle rijta-weljistä, eli molemmille tämän wääryttelemys walan, ilman ylöslyckämistä Oikeudenkäymisesä wannottawaxi, jos totuutta ei muutoin taita löyttää: Minä N.N. wannon Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, etten minä muuta tiedä engä ymmärrä, cuin että minulla on Oikia asia, ja etten minä sitä aja wihasta eli pahasta sisusta: ei pidä minun myös yhtään tiettäwätä walhetta eli petosta edesän pitämän, eli pytää aicaa wijwyttää, eli asiata pimittää, eli jotain salata, cuin oikiaxi ylöswalistuxexi sijnä tule, mutta andaa sen caicki rehellisesti tiettäwäxi; nijn totta minua Jumala auttacon hengen ja sielun puolesta. Jos Oikeuden etziä ei tahdo eli woi tätä walaa tehdä; olcon asiansa cadottanut. Wannocon myös asianajaja saman walan, cosca Tuomari sen tarpellisexi coettele. Jos ei hän woi sitä, ja päämies, on pois olewainen, pangon Oikeus määrä päiwän hänen eteens, tehdäxens walan, likimmäisen Tuomarin edesä, siellä cuin hän oleskele, ja wastataxens tarpellisten kysymysten päälle.

10.§. Ei mahda ricoxen asioisa wääryttelemys walaa waadittaman, joco ne owat wähemmät eli suuremmat.

XV. Lucu. Laillisesta edeswastajasta eli asianajajasta.

1.§. Ricoxen asioisa wastacon se itze, jonga päälle cannetan: Jos Tuomari coettele, että hän Oikeudenkäymisesä apua tarwitze, nijn sallitan hänen pitä asianajajan canssans. Mies mahta myös waimollens, ja edeswastaja wallanalaiselle, sencaldaisesa tilasa, awullinen olla. Muisa asioisa mahta, laillisten asianajajain cautta, cannettaa ja wastattaa; ja pitä sittengin päämiehen Oikeuden eteen tuleman, cosca Tuomari sitä waati.

2.§. Nijden, cuin muiden edestä puhua ja kirjoittaa mahtawat, pitä oleman paitzi paha mainiota, ja cunnialliset, rehelliset ja ymmärtäwäiset miehet. Ei pidä ketään sijnä yhteisesti pidettämän, joca Oikeudelda, cusa asia ajetan, ei ole hywäxi luettu, ja saanut luwan sijhen. Jos Oikeuden etziä tahto asetta asianajajaxens hänen suculaisens, eli sen cuin hänen palwelluxesans on, eli jonga hän muutoin hywin usco; olcon se hänen wallasans. Cuningan Käskyläiset, joilla Cruunun ylöscandoa ei ole, mahtawat myös puhua heidän ystäwäins edestä, cosca heidän Esimiehens sen myöden andawat, ja he heidän wircans sen cautta ei laiminlyö, eli jos ei se ole heidän wircans welwollisutta wastan.

3.§. Ei mahda cucan olla asianajaja sijnä asiasa, johon hän ennen on cajonut toisesa Oikeudesa, nijncuin Tuomari, eli Oikeuden Käskyläinen, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä, wiran puolesta: Ei se, joca rijtaweljen edestä on ennen ollut edeswastajana samasa asiasa, eli se, joca itze holhojan alla seiso: Ei myös se, jonga isä eli appi, poica eli wäwy, weli eli heimo, Oikeudesa Tuomarina istu. Ei mahda yxikän Yli-oikeuden jäsen, eli Käskyläinen siellä, joca wuotisen palcan nautitze, andaa itziäns asianajajaxi siellä, eli josacusa Ala-oikeudesa, joca sen alla on; jos ei nijn ole, että hän puhu suculaisens edestä orpanuxijn asti ja canssa, eli wallanalaisen edestä, jonga edeswastaja hän on.

4.§. Ei mahda cucan päällecandaa eli wastata toisen edestä, ennen cuin hän, taicka suusanalla Oikeuden edesä, asianomaiselda, sijhen asetettu on, eli näyttä hänen awoimen kirjansa sen päälle, sinetin canssa. Jos päämies ei taida itze kirjoittaa; nijn pitä waldakirjan uscottawain todistaitten canssa wahwistetun oleman.

5.§. Jos Cruunulla on osa josacusa rijdasa; asettacon Cuningan Käskynhaldia sen, joca Ala-oikeudesa Cruunun Oikeuden edeswasta: Howrätisä puhucon sijnä asiasa Cuningan asianajaja. Perindötalonpoica mahta maan rijdoisa itze asianajajan otta: andacon cuitengin sille, joca weron saa, sen tiettäwäxi, että hän, jos nijn tarwitan, mahta perindötalonpojalle awullinen olla.

6.§. Jos jocu, jolla osa on asiasa, tahto toisten edestä puhua; ottacon sen päälle heidän waldakirjans.

7.§. Caikisa walda-kirjoisa pitä nimitettämän Tuomioistuin, asia, ja mies joca sen ajaman pitä, nijn myös että asianomainen tahto tytyä sijhen, cuin edeswastaja sijnä teke ja jättä. Mutta ei mahda asianajaja toista siaans panna, eli asiata sowitta, jos ei hänellä ole sijhen selkiätä lupaa: Ei mahda hän myös asiata corkiammasa Oikeudesa ajaa, ellei walda-kirja nijn tehty ole; cuitengin mahta hän päämiehen oikeuden, wedon cautta walwoa.

8.§. Jos päämies cuole Oikeudenkäymisen alla; tehkön asianajaja sen Oikeudelle tiettäwäxi: ja ne, jotca silloin asianomaisexi tulewat, andacon uuden walda-kirjan.

9.§. Se joca Oikeudelda on luwan saanut, ajaxens Oikeudenkäymisen asioita, olcon welcapää, auttaman nijtä köyhiä ilman maxota, Oikeuden edesä; cosca Tuomari sen päälle pane.

10.§. Asianajajan pitä rehellisesti ja caikella wireydellä ajaman sen asian, cuin hänelle uscotan, ja ala-kirjoittaman caicki ne kirjoituxet, cuin hän Oikeuteen sisälle anda. Ei mahda jongun sisälle panon päälle tuomittaman, jos ei se ole nimeäns ala pannut, joca kirjan tehnyt on; cosca se löytän että asianomainen ei ole ymmärtänyt itze sitä ylöspanna.

11.§. Asianajajalle ei pidä woima oleman, Oikeudesa ylössanoa itziäns sijtä asiasta, cuin hän siellä alcanut on; ellei Oikeus coettele, syytä hänellä sijhen olewan.

12.§. Ellei asianajaja ja päämies sowi waiwan palcasta, ja sijtä ei ole wissiä wälipuhetta tehty; coetelcon Tuomari joca wijmein asiasa tuominnut on, mitä asianajaja cohtullisesti on ansainnut: ja olcon hänellä walda, pidettää ne Oikeudenkäymisen kirjoituxet, jotca hän käsijns saanut on, sijhen asti cuin hän saa maxons.

13.§. Jos asianajaja laiminlyö hänen päämiehens oikeuden; olcon päämiehellä walda tygöpuhua händä laillisesti, ja etziä wahingotans jällens.

14.§. Jos asianajaja löyttän yllyttänen, eli wietellen jongun wäärään Oikeudenkäymiseen, eli wastoin parembata tietoa ajanen wäärää asiata, eli pitänen edesäns tiettäwätä petosta, wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, eli enämmän, sataan talarijn asti, eli kärsikön wangiudella, ja älkön myöden annettaco hänelle enämmin aja muiden asioita Oikeuden edesä, aiwan sen jälken cuin Tuomari coettele hänen ricoxens olewan. Jos sencaldainen asianajaja, wetä itzens pois asiasta, ennen cuin se päätöxeen joutu, wälttäxens sillä rangaistusta; kärsikön cuitengin cuin sanottu on. Jos jocu tule ylitzewoitetuxi, että hän myös on salaisesti kirjoittanut asiasa päämiehen rijtaweljen edestä, <267> eli auttanut händä perustuxilla ja neuwoilla; wetäkön sackoa sata talaria, eli rangaistacon wangiudella wedellä ja leiwällä, ja olcon cunniatoin.

15.§. Caickein tule Oikeudelle arwon ja cunnian osottaa: ja sentähden ei pidä kenengän, laillisen asianajajan siasa, salliman lapsiikäisen, palcollisen, eli muun sopimattoman, andaa hänen kirjojans sisälle, eli suusanaiseen cuuldelemiseen lähettää. Jos jocu sen teke, wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria.

16.§. Jos jocu otta puhuaxens Oikeuden edesä sijnä asiasa, josa hän eikä ole asianomainen, eli edeswastaja, eli wiran puolesta soweljas päällecandamaan ja etzimään, eli Lain jälken sijhen lupaa saanut; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa colme talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on. Jos se tapahtu Cuningan Käskynhaldian tykönä, wetäkön sackoa wijsi talaria; hänelle yxinäns: täyttäkön myös näisä tiloisa caiken wahingon.

XVI. Lucu. Caickinaisista wastoinkäänneistä Oikeudenkäymisesä; nijn myös ylöslyckäyxestä.

1.§. Nyt tule wastaja Oikeuden eteen, mutta sano, että asia ei tule sen Tuomio-istuimen ala, coetelcon sen Tuomari, ja andacon päätöxens sen ylitze. Jos jombicumbi rijtaweljistä ei tydy sijhen, ilmoittacon sen cohta Oikeudelle, eli wijmeisexi, ennen cuin seurawainen päiwä edesculunut on, ja pangon sitten walituxens Howrättijn, puolen sen ajan sisällä, cuin laillisesti wedotuisa asioisa, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesta, eteenkirjoitettu on: olcon myös Tuomari welcapää, kirjoittaman <268> päätöxen päälle, minä päiwänä, ennen kelloo caxitoistakymmendä, se tapahtuman pitä. Jos se nuckeroitzewainen laiminlyö jotain sijtä cuin nyt sanottu on, nijn ei pidä hänellä enämbätä puhetta sijnä asiasa oleman, ja cosca pääasiasa tuomitan; wetäkön hän sackoa caxikymmendä talaria, eli enämmän, jos se coetellan, että hän sen esteen on tehnyt aicomuxella; sen cautta asiata wijwyttäxens.

2.§. Jos hän walituxens Howrättijn oikialla ajalla sisälle-anda; pangon Howrätti rijta-weljen eteen wissin päiwän, jona hänen uhca-sacon haastolla, wastaman pitä, sen jälken cuin hän on läsnä eli caucana olewainen: waaticon myös Tuomarin selityxen sisälle, jos sitä tarwitan. Sitten tuomitcon Howrätti sen ylitze ilman ylöslyckämistä: ja se joca perättömästi candanut on, wetäkön sackoa colmekymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on. Ei mahda sijnä päätöxesä Cuningan tykönä muutosta etzittää. Jos jocu teke tämän käänden Howrättiä wastan nijsä asioisa, jotca sinne cohdastans haastetan, eli siellä ylösotetan, ilmoittacon se joca cadotti, nuckeroitzemisens ennen kelloo caxitoistakymmendä colmandena päiwänä, se lukemata jona päätös langeis, ja pangon yhtähaawa, sisälle, nijn paljo rahaa cuin edespäin 30. Lugusa määrätän: asettacon myös sitten täyden tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ja pangon walituxens Cuningan tygö, puolen sen ajan sisällä cuin samasa Lugusa sanotan.

3.§. Jos jocu wastoin käändä, että usiammalla on osa asiasa, ia että heidän haastettaman pitä, ja ynnä hänen canssans wastaman; käykön sen canssa samalla tawalla, cuin nyt eteen-kirjoitettu on.

4.§. Jos jocu eteen-käändä jotain muuta cuin nyt sanottu on, joco se on Tuomarita, eli rijtaweljen personata wastan, eli ettei hän tahdo andaa itziäns rijtaan hänen canssans, eli todistaita wastan, eli mitä tahtons muutoin eteen wäätän, taicka ennen, eli myös sitten cuin hän on ruwennut asiasa wastaman; andacon Tuomari päätöxens sen ylitze erittäin, jos asia sitä waati, ja joco se pääasiata sito, eli ei, pitäkön hän yhtä hywin päälle pääasian canssa, cohta sen jälken, ehkä jombicumbi rijta-welijstä nuckeroitzemisens selittä, sen ajan sisällä, cuin 1. ja 2.§§. säätty on. Ei mahda Yli-tuomari wastanotta walituxia harhailemisten ylitze itze Oikeudenkäymisesä, ennen cuin Ala-tuomari pääasiasa tuominnut on. Jos se joca cadotti, etzi corkiamba Oikeutta pääasiasa, nijn olcon hänellä walda, walituxens nijsä tiloisa cuin sanottu on, yhtä haawa edeswiedä.

5.§. Caicki wastoin käännet pitä Oikeudenkäymisen alusa, yhdellä kerralla edesannettaman, cosca ne owat sencaldaiset, että se tapahtua taita. Jos jocu löytän nijtä tykönäns pidättänen, estäxens asian päätöstä; wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, colmekymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on.

6.§. Jos jombicumbi rijta-weli etzi ylöslyckämistä asiasa, sentähden että hän usiammat todistuxet toimitta tahto, eli muun syyn tähden: ja Tuomari löytä syytä sijhen ylöslyckämiseen olewan; nijn pangon hänen eteens määrätyn ajan, taicka uhcasacon haastolla, taicka että asia sittengin päätettämän pitä, caicki sen jälken, cuin asian-haarat sitä waatiwat. Sen ylöslyckämisen ylitze ei mahda kengän walitta, jos ei nijn ole, että hän luule taitawans osotta, että asia ainoastans sen cautta ilman tarwetta wijwytetän; etzikön silloin muutosta Howrätisä.

XVII. Lucu. Laillisista todistuxista caickinaisisa asioisa.

1.§. Jos jocu edespane kirjallisia todistuxia, nijllä wahwistaxens puhettans; coetelcon Tuomari wisusti nijden laidan ja wacuuden, nijn myös mitä toden puoli ja waicutus nijllä on asiasa.

2.§. Jos jocu noja itzens nijhin kirjoin cuin cauppa ja osto-menoisa pidetyt owat, ja ne löyttän sisällens pitäwän sekä mitä welaxi annettu, että mitä maxettu on, päiwän ja wuoden canssa, cosca se tapahtunut on, ilman yhtäkän muutosta; ja rijta-weli ei woi osotta nijsä wicaa, eli että ei caicki ole oikein ylöskirjoitettu, eli sencaldaisia asian-haaroja, jotca kirjan eli personan epäluulon alaisexi tekewät; käykön se täydestä todistuxesta, cosca se, cuin kirjan pitänyt, eli pitää andanut on, sen walallans wahwista.

3.§. Joca puhens todistajalla wahwistaa tahto; ottacon sen itze canssans, eli andacon sen laillisesti Oikeuteen haastettaa. Jos jocu nimittää usiambita todistaita, samasa asiasa; ne mahtawat yhden haaston cautta Lakijn käskettää, jos se soweljasti tapahtua taitaa. Todistaja mahta myös corkiammasa Oikeudesa cuulduxi tulla, waicka ei händä alhaisemmasa nimitetty ole. Jos todistaja ei tule, joca haastettu on; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa yhden talarin, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa colme talaria, Howrätisä wijsi talaria: ja pangon sitten Oikeus wissin päiwän, ja uhcasacon eteen. Jos ei todistaja sittengän tule; pyytäkön Oikeus maalla Cuningan Käskynhaldiata eli sitä Cruunun palweljata, joca likin on, toimittaman todistajaa eteen: Caupungisa olcon Tuomarilla itzellä walda sijhen.

4.§. Jos jocu todistaja on caucana, eli ei taida muun laillisen esten tähden tulla sen Tuomio-istuimen tygö, cusa se nimitetty ja hywäxi tuttu on; nijn pitä hänen molembain rijta-weljein, eli heidän asianajajains läsnä ollesa, cuuldaman likimmäisen Oikeuden edesä, siellä cusa hän oleskele, caupungisa eli maalla, nijncuin se picaisemmasti tapahtua taita. Jos todistaja on sairas; nijn cuuldacon cotona.

5.§. Ei mahda cucan joca todistajaxi nimitetän, <270> estellä itzens todistamasta: jos hän sen teke; olcon Tuomarilla walda waatia händä sijhen uhcasacon cautta, eli wangiudella, jos ei hän woi sackoa wetä. Se joca todistajan nimittänyt on, maxacon hänelle hänen matcaculutuxens ja ylöspitämisens, hänen arwons jälken. Jos ei he sijtä sowi; tasatcon Tuomari heidän wälilläns, nijncuin cohtullisexi coetellan.

6.§. Jos rijta-weli tahto estää sen, joca todistajaxi nimitetty on; coetelcon Tuomari, jos se este on laillinen, ja andacon päätöxens sen ylitze.

7.§. Ei mahda se todistaa, joca walapattoinen, maanculkiaxi pandu, cunniattomaxi tuomittu, eli sencaldaisen ricoxen edestä silloin edesannettu on: ei rijta-weli, ja julkinen wiha-mies: ei järjetöin, eli se joca ei ole täyttänyt wijsitoistakymmendä ajastaica: ei tundematoin ja wieras, ennen cuin hänen laitans tietä saadan: ei Christitöin, eli se, joca on sencaldaisesta opista, että hänellä on todistus walasta wäärä ja wahingollinen luulo: ei oma perhe ja erinäiset palweljat, cosca he palwelluxesa owat, ellei nijn ole, että suuri ricos on huoneen sisälle tapahtunut, ja muita ei ole läsnä ollut: ei ricoxen asioisa se, cuin edesandaja on, eli ne, jotca sanoman sijtä uloslewittänet, eli muilda ainoastans sen cuullet owat: ei ne, jotca sijnä langoudesa, eli sijnä heimolaisudesa jommancumman asianomaisen canssa owat, cuin 13. Lugusa 1.§. esteistä Tuomaria wastan sanottu on, joco he cutzutan todistaman wastoin eli myöden; ja olcon sama laki, cusa ainoastans kihlaus tapahtunut on: ei se, jolla itzellä, eli jonga heimolaisilla, on osa asiasa, eli taitawat sijtä odotta hyödytystä, eli wahingota: Ei mahda myös asianajaja todistaa sijtä, cuin hänen päämiehens hänelle sen Oikeudenkäymisen alla usconut on: Jos se löytän, että hän sentähden on otettu asianajajaxi, ettei hän mahdais todistaa; nijn pitä hänen asian jättämän, ja todistuxen candaman.

8.§. Jos rijta-weli soima sille, joca todistajaxi cutzuttu on, sitä cuin hänen todistamisesta sulkea mahdais, ja hän kieldä sen: ja se joca esten teki, ei taida sitä cohta täyttää; nijn pangon Tuomari caupungisa hänen eteens wissin päiwän sijhen. Jos se tapahtu maalla; cuuldacon todistaja yhtähywin walallisesti, cuoleman tapauxen tähden, ja olcon rijta-weljellä sittengin tilaa likimmäiseen Käräjään, todistuxen esteen toimitta, jos hän sitä waati: ja lykätkön Tuomari ylös asian päätöxen. Jos este silloin laillisexi löytän; coetelcon Oikeus, mikä woima sen estetyn todistuxella olla mahta.

9.§. Nijsä asioisa, jotca hengen päälle käywät, ja muisa rascaisa ricoxisa, mahta Tuomari cuullella sitä cuin estetty on, ilman walata, cosca ainetta on, sen cautta saadaa walistusta asiaan: ei cuitengan wanhembita ja lapsia, awiopuolisoita, eli weljexiä ja sisarruxia, toinen toistans wastan, ellei asia ole erinomaisesta painosta ja rascaudesta.

10.§. Waimo-ihminen, nijn naitu, cuin naimatoin, mahta yhtähywin cuin mies todistusta candaa: ja ei mahdeta heitä salawuoteuden, eli yhdenkertaisen huoruuden tähden estettää, cosca he sen edestä owat rangaistetut, ja sitten elämäns parandanet.

11.§. Wahdit, ja ne, jotca Oikeuden, eli Cuningan Käskynhaldian käskyä ja toimituxia käywät, mahtawat itze walallisesti todistaa sijtä cuin heille nijsä tiloisa tapahtu, nijn myös sijtä mitä he toimittanet owat, ellei muita todistaita ole.

12.§. Jos jocu tarwitze itzellens todistajaxi ottaa Tuomarin; sitä ei mahda kielttää, ja pitäkön Tuomari itzens silloin pois asiasta.

13.§. Jos oikeuden etziä ei ymmärrä nijtä esteitä edestuoda, joihin hänellä syy olla taita; nijn kysykön Tuomari itze sen perään, ennen cuin wala mahta tehtää.

14.§. Jos nijn taidais tapahtua, että sekä päälle-candaja että wastaja sopiwat, andaa sen todistaa, jolla on hywä nimi, ehkä hän muutoin estettäwä olis; olcon cuitengin Tuomarilla walda coetella, jos se tapahtua mahta.

15.§. Jos rijta-weli etzi asiata sen canssa joca todistajaxi cutzuttu on, eli sen, jonga hän tietä wastans nimitetyn olewan; eli teke hänelle jotain lijca sanalla eli työllä, sijnä aicomuxesa että tehdä händä sen cautta estettäwäxi; olcon hän yhtä hywin kelwollinen todistaman. Jos jocu itze etzi nijn muodon wälttää sitä, ettei hän tulis asiasa todistaman; olcon sama laki.

16.§. Todistaitten pitä molembain rijta-weljein, eli heidän asianajajains läsnä ollesa, tämän walan, pitäen käden kirjan päällä, wannoman: Minä N.N. lupan ja wannon, Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, että minä täsä asiasa tahdon todistaa, ja tietä andaa caickia, mitä minulda kysytän, ja minä tiedän tapahtunen ja toden olewan; nijn että minä, en ystäwyden, langouden, heimolaisuden, lahjain ja andimitten, pelwon, wihan, eli wainon, hyödytyxen eli wahingon tähden, eli mitä se olla mahdais, tahdo jotan salata eli waiketa, cuin asian ja totuuden ylöswalistuxexi tulla taita: mutta caiken sen cuin minulle sijtä tiettäwä on, wilpittömästi minun tundoni päälle tunnustaa ja ilmoittaa; nijn totta minua Jumala auttacon, hengen ja sielun puolesta.

17.§. Jos sekä päällecandaja että wastaja päästäwät todistajan walaa tekemestä; olcon myödenannettu wala nijn kiltti cuin tehtykin: mutta rascaisa ricoxen asioisa, pitä todistajan walan tekemän.

18.§. Cosca wala tehty on; nijn waroittacon Tuomari todistajaa walapattoisudesta, ja neuwocon händä wisusti sijtä waarasta, cuin sijnä on. Jos jocu wäärää todistusta canda; wetäkön sackoa neljäkymmendä talaria, waiwaisille yxinäns, ja älkön ikänäns todistajaxi kelwatco. Joca lahjoilla, lupauxilla, uhcamisella, eli muulla tawalla, on jongun saattanut wäärin todistamaan; seisocon saman rangaistuxen. Jos asia käy hengen, eli cunnian päälle; sijtä säätän 60. Lugusa 1.§. Pahategon Caaresa.

19.§. Jos jocu teke muusa tilasa wäärän walan, cosca Tuomari hengellisen eli kirjallisen walan hänen päällens pannut on; wetäkön myös sackoa neljäkymmendä talaria, waiwaisille yxinäns, ja olcon cunniatans paitzi.

20.§. Päällecandajan todistajat pitä ensisti cuuldaman, jos he läsnä owat, ja sitten wastajan: Jos jombicumbi rijta-weljistä pois on, ja ei osota laillista estettä; nijn mahta se, cuin läsnä on, andaa cuuldaa hänen todistajans, jos hän tahto, ja Tuomari ei löydä heitä estettäwäxi. Jos todistajain puhet owat pimiät eli toinen toistans wastan; nijn mahta Tuomari asettaa todistajat cuulleldawixi suutasuxin, totuutta sen cautta edessaadaxens: ja olcon sitten sillä rijta-weljellä todenpuoli, jolla parhat todistajat owat, jotca caickein-selkiämmät perustuxet ja asian-haarat edestuowat. Jos molemmin puolin owat yhtähywät todistuxet ja todistajat; nijn seisocon ne, jotca wastajan warjelewat: sillä Tuomarin tule pikemmin wapahtaa cuin langettaa.

21.§. Todistajat pitä erittäin cuulleldaman, nijn ettei cumbican tiedä, mitä toinen todista. Ei mahda rijta-weli puhella ja kysymyxillä estää eli secoittaa todistajata, cosca hän todistuxens teke: Jos sitten tarwitan lawiammalda kysyä todistajaa jostacusta asianhaarasta; olcon Tuomarilla sijhen walda: seisocon myös rijtacumpaneille wapana, Tuomarin cautta todistajalle edespanna nijtä kysymyxiä, jotca asiaa oikein coskewat.

22.§. Jos nijn tapahtua taidais, että Tuomari pelkäis, todistajan pelwosta eli arwosta sitä cohtan, jota wastan hän todista, ei rohkenewan selkiästi ulossanoa sitä cuin hän tietä toden olewan; nijn mahta se todistaja ensist yxipuolisesti cuulleldaa, nijn että rijta-weljet ei läsnä ole, ja lukecon Tuomari sitten hänen todistuxens ylös heidän edesäns; andacon myös todistajan wielä cuulleldaa heidän läsnäollesans, jos he sitä tahtowat.

23.§. Jos jocu, jolla ei wielä Oikeudenkäymistä toisen canssa ole, pyytä, että todistaja ijän, sairauden, poislähdön, eli muun tapauxen tähden cuullelda mahta, totuuden wahwistuxexi, jos edespäin tarwe tulis; tiedustacon Tuomari, jos syitä esteen on heitä wastan: ellei sitä löydy, nijn cuullelcon heitä, ja kysykön wisusti caikesta cuin walistuxexi sijhen asiaan tulla taita: ja seisocon sen tahdosa jota todistus coske, että sitten, cosca rijta ylöstule, hänen estens ja muistutuxens samoja todistaita ja heidän todistustans wastan edestuoda.

24.§. Todistajain pitä todistaman sijtä, cuin he itze nähnet, eli asiasa cuullet owat, ja ei sijtä cuin he muiden puhen jälken tietäwät; paitzi nijsä tiloisa, cosca walistusta etzitän sijnä, cuin ennen pitkä aicaa tapahtunut on: coetelcon myös silloin Tuomari cuinga uscottawa se on tainut olla, jolda todistaja sano sen cuullens.

25.§. Jos semmoiset todistajat edestulewat, jotca erittäin cukin itze edestäns ja ei yhtähaawa jotain nähnet ja cuullet owat; nijn tutkicon Tuomari, misä he yhtä pitäwät, taicka asian-haaroista toinentoisestans eriäwät: ja coetelcon sitten, mikä waicutus heidän todistuxillans olla taita.

26.§. Kirjallisella todistuxella ei pidä toden puolda oleman, ellei rijta-weljet molemmin puolin pidä sitä wahwana, eli se tule walalla wahwistetuxi. Jos todistaja on todistuxesans huikendelewainen, ehkä Oikeus anda hänelle tilaa, hywin itziäns ajatella, ja sano nyt yhtä nyt toista, nyt todista nijn olewan, nyt kieldä sen saman; sen ei pidä kelpaman.

27.§. Jos todistaja jotain waiketen sala, cuin hän tietä walistuxexi asiaan tulewan, ja ei sitä cohta Tuomarin waroituxen päälle ilmoita; jos hän sitten, ennen cuin tuomio on asiasa langennut, tule asianhaaroista woitetuxi, että se hänelle tiettäwä on, ja hän sitten wasta sen ilmoitta; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria, waiwaisille yxinäns.

28.§. Todistaitten tunnustuxet pitä Tuomarin andaman wisusti ylöskirjoittaa, ja rijta-weljein cuulden ylöslukea, että todistajat mahtawat itzens selittää, jos heidän sanans ja mielens oikein käsitetyt owat, ja wietäkön se sijnä siwusa sisälle. Jos todistaja sitten muista jotain enämmän, ennen cuin asiasa tuomittu on; tehkön sen cohta tiettäwäxi Oikeudelle.

29.§. Caxi todistajaa owat täysi todistus, sijnä cuin he yhtä pitäwät. Yxi todistaja itze asiasta, ei mahda käydä enämmästä cuin puolesta todistuxesta: ja silloin pitä sen, jonga päälle cannetan, walalla itzens puhdistaman. Ellei hän ole sen laitainen, että se hänelle myöden annettaa taitan; nijn ei mahda händä asiaan langetettaa.

30.§. Cusa ilmeinen, ja toden muotoisten tietoin päälle perustettu mainio, eli muut sitowaiset asianhaarat ja aihet owat sitä wastan jonga päälle cannetan, mahta myös Tuomari puhdistus walan päällepanna. Mutta ei mahda se muulloin tapahtua, cuin hätätilasa, ja cosca totuus ei muutoin tiedustettaa taida. Jos asia käy hengen päälle; nijn ei pidä puhdistus walalle tuomittaman.

31.§. Tuomari pangon sen eteen, joca walalla itzens puhdistaman pitä, wissin päiwän, mieldää itziäns, jos hän sitä halaja, maalla likimmäiseen Käräjään, ja caupungisa corkeimmaxi yhden cuucauden. Jos hän silloin tule ja ei woi walaa tehdä, olcon asiaan langetettu. Ellei hän tule, ja ei anna laillista estettä tietä; olcon sama laki. Jos hän osotta laillisen esten; pangon Oikeus toisen päiwän hänen eteens. Jos Lalmanni langetta jongun walalle, nijn pitä hänen sen tekemän, ennen cuin Käräjä päätetän: ellei hän itze läsnä ole; tehkön walan likimmäisen Tuomio-istuimen edesä paickacunnasa, sen ajan sisällä, cuin Lalmanni eteen-kirjoitta.

32.§. Jos rascaisa ricoxen-asioisa on enä cuin puoli todistusta sitä wastan, jonga päälle cannetan, ja hän cuitengin kieldä työn: ja Tuomari löytä että waara on walapattoisudesta; jättäkön asian tulewaan aicaan, cosca se taita ilmandua.

33.§. Päällecandajan pitä candens laillisesti todexi saattaman: eli olcon wastaja wapa. Jos wastaja eteen-käändä jongun asian-haaran, sillä puhdistaxens itziäns: pitä myös hänen sen todistuxella wahwistaman.

34.§. Walalla taitan wastata, ja ei päällecanda. Jos yxi taritze toiselle walaa, ja hän tyty sijhen jolle wala taritan; nijn mahta hän puhens walalla wahwista, joco hän on päällecandaja eli wastaja. Mutta ei mahda se ricoxen-asioisa tapahtua.

35.§. Cosca warcaus on tapahtunut; olcon asianomaisella walda walalla täyttää, cuinga paljon häneldä warastettu on, ellei sitä muulla tawalla löyttää taita. Jos warastettu calu ei ole käsijn saatu, että se catzeldaa ja arwattaa taitan; nijn mahta se, jonga oma se on, walallans wahwistaa, mingä werta se oli. Sama oikeus olcon sillä, joca tulipalon cautta on wahingota kärsinyt; cosca sitä ei muutoin arwattaa taita.

36.§. Tunnustettu asia on nijn hywä cuin todistettu: cosca se, jonga päälle cannetan, ja lailliseen ikään tullut on, eikä ole mielipuoli, wapamielisesti tunnusta asian Oikeuden edesä, ja ei ole sijhen kidutettu, peljätetty, eli petollisesti wieteldy. Mutta ei pidä ketän ricoxisa, jotca hengen päälle käywät, langetettaman oman tunnustuxen päälle, ellei nijtä asian-haaroja löyttä, jotca tunnustuxen wahwistawat.

37.§. Jos jocu ricos-asioisa sidotan asiaan, selkeillä perustuxilla, ja täysillä todistuxilla, waicka händä ei taita saataa tunnustuxeen; sijnä ei pidä hänen kieldons kelpaman. Ei mahda Tuomari eli Käskynhaldia andaa ketän tunnustuxeen kidutettaa ja waiwattaa: Jos jocu sen teke; kärsikön sen jälken cuin asia on. Suurisa ricos-asioisa mahta Tuomari cowemmalla <278> wangiudella coetella saadaxens totuutta ilmeen; cosca sitowaiset aihet ja asian-haarat löytän sitä wastan, joca edesannettu on: käykön cuitengin sen canssa carttamisella.

XVIII. Lucu. Sijtä / joca tule rijta-weljesten Oikeudenkäymisen alla sisälle / ja tahto puhua asian.

1.§. Cosca nijn tapahtu, että rijta-weljesten rijdan alla sijnä asiasa, joca haastettu on, jocu tule, joca eikä ole haastettu eli haastaa andanut, ja ano cuulduxi tulla, sentähden että asia händä eli hänen oikeuttans coske: jos hän osotta sijhen perustuxen; nijn andacon Tuomari hänen saada tiedon sijtä, cuin sijnä puhuttu ja kirjoitettu on. Jos hän sitten pitä yhtä jommancumman canssa nijstä jotca rijtelewät; cuulcon Tuomari hänen perustuxens, ja tuomitcon nijn caickein heidän wälillens.

2.§. Jos hän puhu molembain rijta-weljein oikeuden päälle; pangon Tuomari hänen eteens ajan, että maalla likimmäisesä Käräjäsä; ja caupungisa wissin päiwän sisälle, laillisen haaston jälken puhens päättää, jos ei he caicki sowi, että asia cohta tuomitaisin.

3.§. Jos jocu asia on wedon cautta tullut Lalmannin ja Raastupa-oikeuteen, eli Howrättijn, ja yxi toinen wasta siellä itzens edesanda: jos hänen puhens löytän sencaldaisexi, cuin 1.§. sanotan; käykön sen canssa nijncuin siellä eteen kirjoitettu on. Jos se on sencaldainen, cuin 2.§. sano; nijn lykätkön Oikeus sen laillisesti wedotun asian ylös, ja osottacon hänen puheens ensimmäiseen Tuomio-istuimeen; ellei nijn ole, että caicki sijhen tytywät, että se mahta päätettää sijnä Oikeu-desa josa hän itzens edesandanut on, ja Tuomari coettele sen taitawan tapahtua.

XIX. Lucu. Sijtä / joca Oikeudesta ilman luwata poismene.

1.§. Jos jocu poismene, cosca hänen asians Oikeuden edesä on, ilman Tuomarin luwata, eli että hän on laillisen asianajajan asettanut, ja Oikeudelle sen ilmoittanut; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupaoikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria; ja langetettacon yhtähywin tuomio asiasa.

2.§. Jos jollakin on nijn tarpellinen matca, ettei hän taida sitä ylöslykätä, ja asia on sijtä painosta, ettei hän rohkene uscoa sitä asianajajalle; andacon sen Oikeudelle tietä, ja odottacon lupaa mennexens. Ellei hän sitä tee, ja cuitengin poismene; wetäkön sackoa, ja käykön asian canssa, nijncuin ennen sanottu on.

XX. Lucu. Sowinnoista.=

1.§. Jos rijta-weljet sopiwat, sitten cuin haastettu, eli wedottu on, olcon se mihingä Oikeuteen tahtonsa, ja ennen cuin Oikeudenkäymisen aica sisälle lange; tehkön sen Oikeudelle tiettäwäxi suusanalla, eli kirjallisesti, sijhen aicaan asti, jona heidän muutoin pidäis itzens sisälle laittaman. Ellei he sitä tee; wetäkön sackoa, nijn wastaja cuin päällecandaja, Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa wijsi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa kymmenen talaria, Howrätisä caxikymmendä talaria: andacon myös tietä tietä millä ehdolla se sowindo on tapahtunut, jos asia on jostain painosta, ja andacon sen Oikeuden tuomio-kirjaan kirjoitettaa, nijn myös Tuomarilda wahwistettaa, jos he sen tarpellisexi löytäwät.

2.§. Jos asia on Oikeuden eteen ja tutkistelemisen ala tullut; neuwocon Tuomari cuitengin rijtacumpaneita sowindoon, jos asia on sencaldainen, että se mahta myöden annettaa. Jos he yhteen sopiwat; wahwistacon sen Oikeus ja andacon sen päälle tuomion. Ei mahda sowindo wahwistettaa, joca suusanalla Tuomarin edesä tapahtunut on, ennen cuin rijta-weljet tunnustawat, että se on oikein tuomio-kirjan sisälle-kirjoitettu. Cuningan Käskynhaldialla ei pidä walda oleman tehtyä sowindota täytöxeen saattaa, nijn cauwan cuin asia Oikeudesa on, ennen cuin Tuomari on sen hywäxi tundenut.

3.§. Cuningan asianajajalla ei pidä walda oleman, wähetä Cruunun oikeutta sowinnon cautta: ei cahdella rijta-weljellä sen colmannen, eli muiden oikeutta: ei talon pojalla weron alaista maata; joco sijtä rijta on naaburitten wälillä kyläsä, eli erinäisten pää-kyläin wälillä.

4.§. Ricoxen asioisa ei mahda Tuomari sowindoa myöden andaa; cosca julkinen pahennus tapahtunut, eli yhteinen rauha ruumin, hengen eli tawaran päälle ricottu on. Jos asianomainen tahto sopia hänen oikeudestans, sacoisa ja wahingon palckiosa; olcon hänellä sijhen lupa, ja päälle candacon sittengin se asiasa, jonga Cuningan, Kihlacunnan eli caupungin puolesta päällecandaman pitä.

5.§. Jos rijta-weljet, jotca sowitetut owat, sitten rijtaisexi tulewat, cuinga sowindo oikein ymmärrättemän pitä: eli jos jombicumbi sano, että hän petollisesti wieteldy on sopiman; nijn etzikön hän Tuomarita, cuin sen wahwistanut on, ja tehkön Tuomari sen canssa, nijncuin asia waati.

XXI. Lucu. Oikeudenkäymisen-culutuxista ja wahingon-maxosta.

1.§. Joca Oikeudenkäymisesä tahto maxoa waatia, culutuxen ja wahingon edestä, andacon cohta sen päälle ylöspanon sisälle, jos hän asiansa kirjallisesti on edeswienyt: Jos hän sen suusanalla tehnyt on; sanocon myös silloin cohdastans misä se culutus seiso: Ellei hän sitä tee, ennen cuin asia tuomittawaxi edesotetan; nijn ei pidä hänellä edespäin oleman puhetta sen culutuxen päälle, cuin samasa oikeudesa tehty on: cuitengin mahta Tuomari sittengin tygöpanna rijta-weljelle maxon haaston ja wetorahan edestä, nijn myös tuomion-lunastuxen, cosca se nijn oikiaxi löytän.

2.§. Jos culutus ja wahingo on sencaldainen, ettei sitä cohta tietää eli nimitettää taita, ja rijta-weli pyytä itzellens sijtä erinäistä Oikeudenkäymistä; olcon hänellä lupa sijhen.

3.§. Joca asian cadotta, maxacon rijta-weljellens sen caiken jällens, cuin hän tarpellisesti on sen päälle culuttanut. Jos jocu asia löytän ollen nijn pimiä ja epäildäwä, että Oikeudenkäymiseen cohtullinen syy ollut on, eli cosca jocu on saattanut rijta-weljens walalle, nijn seisocon cumbikin culutuxens.

4.§. Jos jollain on Kihlacunnan eli Käminärin-tuomio puolellans, mutta cadotta Lalmannin eli Raastupa-oikeudesa: eli jos tuomio on käynyt jotacuta wastan Kihlacunnan eli Käminärin-oikeudesa, ja hän on woittanut Lalmannin eli Raastuwan-oikeudesa; mutta cadotta Howrätisä; eli jos hänellä on molembain Ala-oikeutten tuomiot puolellans, ja ne muutetan Howrätisä; caikisa näisä tiloisa pitä culutuxet molemmin puolin toinen toistans wastan cuitattaman, ellei Tuomari löydä nijtä asian-haaroja, josacusa asiasa olewan, <282> että jommancumman sittengin Oikeudenkäymisen culutuxen maxaman pitä. Jos asiasa usiammat candet owat, ja rijta-weljet wuoroin sijnä woittawat eli cadottawat; nijn seisocon myös cumbikin wahingons.

XXII. Lucu. Cuinga kirjallisia juttuja / Oikeudenkäymisen-asioisa / pitä Tuomarilda walmistettaman / ja rijta-weljille ulosannettaman.

1.§. Howrätisä, ja Raastuwan-oikeudesa nijsä Caupungeisa joisa Käminärin-oikeus on, pitä jongun Oikeuden Jäsenistä, wedotuisa eli sinne haastetuisa asioisa, kirjallisen jutun heidän järjestyxestäns ylöspaneman, ennen cuin ne tuomittawaxi edesotetan. Kihlacunnan ja Lalmannin-oikeudesa ei mahda rijta-weljet sitä anoa, ei myös Käminärin-oikeudesa, ellei Oikeus itze löydä, että asian arwo eli pituus sitä waati. Merioikeuden ja raha-waihetuxen asiat, wuoron ja majan muutoxen asiat caupungisa, nijn myös rijdat, cosca welcapää etzi saadaxens caiken tawarans ylönanda hänen welcamiehillens, eli cosca pesä-ero anotan, mahtawat ilman sencaldaisia juttuja päätettää.

2.§. Nämät jutut pitä nijn asetettaman, että itze asia sijnä ensisti ylöspannan, ja misä rijta erinomaisesti seiso rijta-weljein wälillä. Sitten uloswedetän lyhykäisesti sisällepito nijstä kirjallisista perustuxista ja todistuxista, cuin he heidän sisälle-panoins canssa yhdistänet owat, jocainen wuosi ja päiwä-lucuns jälken. Wijmeisexi ylöspannan ne sisälle annetut kirjat, että ne Oikeuden edesä ylösluettaa taitan sen ajan jälken, cuin ne sisälle tullet owat; ja Oikeus andacon sitten sen jutun ulos rijta-weljille, eteen pannulla ajalla ja uhcasacolla, Howrätisä kymmeneen, Raastuwasa wijteen talarijn, että cummaldakin läpitze catzottaa, alakirjoitettaa <283> ja tacaisin annettaa. Jos rijta-weli sen laiminlyö, ilman laillista estettä; andacon ulos uhcasacon, ja Oikeus pangon hänen eteens toisen lyhykäisen ajan ja uuden uhcasacon. Jos rijta-weli löytä tarpellisexi jotain jutusta muistuttaa; olcon hänellä sijhen lupa. Jos hän sen teke taitamattomasti, eli ilman syytä; wetäkön sackoa nijncuin nyt sanottu on, eli enämmän, sen jälken cuin oikiaxi coetellan.

3.§. Jos jocu on poisolewainen, ja hänellä ei ole asianajaja saapuilla; se ei mahda asian päätöstä estää, ehkä hän ei ole jutun alakirjoittanut.

4.§. Jos molemmat rijta-weljet tytywät andaa tuomion langeta asiasa, ilman kirjallista juttua; nijn mahta myös se tapahtua.

XXIII. Lucu. Cosca Oikeus on tuomion-woipa; nijn myös äändelemisestä tuomioon.

1.§. Kihlacunnan ja Lalmannin-Käräjäsä, nijn myös laillisesa catzelemuxesa maan-rijdoisa, ei mahda tuomittaa, jollei seitzemän laudasa ole. Käminärin-oikeudesa mahta colme tuomita. Nijsä caupungeisa, joisa Käminärin-oikeuden tule nijtä ricoxen asioita ratcaistaa, jotca cunnian ja hengen päälle käywät, ei mahda harwemmat cuin wijsi sencaldaisisa asioisa tuomita. Raastupa-oikeus älkön olco tuomion woipa, jos ei wisi Oikeudesa istu. Howrätisä mahta wähemmät asiat ratcaistaa wijdeldä, nijn myös neljäldä, cosca caicki neljä päätöxesä yhtä pitäwät: suuremmisa asioisa pitä siellä seitzemän Oikeudesa oleman.

2.§. Cosca tuomio Kihlacunnan eli Lalmannin Käräjäsä langetettaman pitä; neuwocon Kihlacunnan Tuomari ja Lalmanni Lautamiehiä asiasta, ja nijstä perustuxista cuin sijnä on, nijn myös mitä Laki sijnä tilasa sano. Jos Lautamiehet eroittawat itzens Kihlacunnan Tuomarista eli Lalmannista; seisocon se päätös jonga päälle Lautamiehet langewat, ja wastacon he tuomions. Ellei caicki laudasa ole yximieliset; seisocon se, cuin Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni oikiaxi coettele.

3.§. Jos Oikeuden Jäsenet muisa Tuomio-istuimisa, ei caicki taida päätöxestä yximieliset olla; langetcon tuomio asiasa sen jälken cuin usiammat sanowat. Cosca luulot owat erimieliset, ja tasan cummallakin puolella; seisocon se, johon ylimmäinen Oikeudesa suostunut on: mutta ricos asioisa, nijden luullo cuin wapahtawat, eli se cuin huokein on.

4.§. Jos nijn tapahduis, että Oikeuden Jäsenet ricos-asioisa langeisit usiambain eri-luuloin päälle; nijn seisocon nijden luulot, cuin taitan likemmäxi toinentoisians sowitettaa, ja päättywät sijhen, cuin huokein on. Muisa asioisa seisocon nijden usiammain luulo, jotca yhden perustuxen päälle itzens nojawat, ehkä usiammat luulot owat, jotca erinäisistä perustuxista tulewat. Jos luulot owat nijn erimieliset, että rijta tule, mikä usiambain luulona pidettää mahta; nijn pitä myös sijtä äänneldämän.

5.§. Cosca äänneldämän pitä; sanocon se luulons ensisti, joca alimaisna istu, ja sitten cukin toisens jälken, nijncuin he Oikeudesa istuwat, ja nojacon cukin luulons Lain ja selkiäin perustusten päälle. Jos kirjallinen juttu asiasa tehty on; sanocon hän ensin luulons, joca jutun walmistanut on. Ei mahda kengän estellä itziäns pää-asian ylitze luuloansa sanomasta, waicka hän edelläpäin on ollut sitä päätöstä wastan, johon ne usiammat owat seisahtanet jostacusta sijtä, cuin itze Oikeudenkäymiseen on tullut, joco rijta-weli silloin on estellyt itzens wastamasta asiasa, eli sen Tuomio-istuimen edesä, eli muun sencaldaisen wastoinkäännen tehnyt, cuin 16. Lugusa täsä Caaresa sanottu on. Joca toisen luuloon ja perustuxijn mieldy, ei mahda wastauudesta nijtä kertoa, ja asian päätöstä sillä ylöspitä: jos hänellä on usiammat perustuxet wahwistaxens sama luuloa; lisätkön ne ainoastans.

6.§. Jos jocu pyytä aicaa, asian painon tähden tarkemmin perän-ajatellaxens; olcon hänellä sijhen lupa, ja ylöslykättäkön silloin äändeleminen, corkiammaxi neljäxi päiwäxi. Jos jocu tahto, sitten cuin äändeleminen järjestyxesä lopetettu on, luulons muuttaa, eli selittää, ennen cuin tuomio julistettu on; sitä ei pidä kielttämän, cosca hän hywät perustuxet ja syyt sijhen osotta.

XXIV. Lucu. Oikeuden päätöxestä ja tuomiosta.

1.§. Tuomarin ei pidä asian päätöstä wijwyttämän ylöslyckäys tuomiolla, ellei nijn ole, että wissit asian-haarat sitä wälttämättömästi waatiwat. Jos silloin jommancumman rijta-weljen päälle pandaman pitä, että jotain täyttää; pangon Tuomari hänen eteens wissin päiwän, uhcasacon haastolla. Ellei rijtaweli sitä tee, pangon hänen eteens toisen ajan suuremmalla uhcasacolla, eli että pääasiasa muutoin tuomittaman pitä, nijncuin asian-haarat waatiwat.

2.§. Jos josacusa asiasa on molemmin puolin nijn pitkät lugunlascut, että heidän laitans ei taida Oikeudelda ulostutkittaa, mutta että pidembää aicaa sijhen tarwitan; nijn pangon ylöslyckäys tuomion cautta, rijta-weljein eteen, wissin päiwän ja uhcasacon, että andaa ne ensisti, hywildä miehildä selitettää, ja sen, josta ei rijdeldä, sijtä cuin rijdasa on, eroitettaa, ja andacon sitten tuomion sen ylitze, josta rijta on. Jos ei lascua taita tehdä, ennen cuin Tuomari on cummangin caipauxet coetellut, ja perustuxen pannut, jonga päälle lascu tapahtuman pitä; langetcon tuomio sen ylitze, ja laskettacon sitten sen jälken. Jos jocu ei tydy sijhen lascuun; tuomitcon sen ylitze sama Oikeus, ja ulospangon pokstaweilla tuomiosa mitä pää-welasa ja caswosa maxettaman, nijn myös misä rahan-laisa se tapahtuman pitä.

3.§. Caicki tuomiot pitä perustusten ja lain päälle kijnnitettämän, ja ei oman mielen päälle: ja pitä itze asia ja satu josa rijta seiso, sen tarpellisten asian-haarain canssa, selkiästi sijnä ulospandaman, nijn myös ne pääperustuxet, ja se laki, jonga päälle päätös nojatan: mutta ulcomaan lakia, ei mahda sijnä perustuxexi nimitettää, eli wierasta kieldä sisälle wedettää. Tuomarin ei pidä yhtään asian-haara ohitze menemän, cuin päällecandaja haaston jälken on asiasa edespannut, eli wastaja yhdellä eli toisella tawalla sitä wastan käändänyt on: mutta päätöxen sen ylitze andaman, sen jälken cuin sen laita löytän olewan. Ei mahda hän päätöxeens jotain sisälle-wetää, cuin ei oikein asiaan tule, eli tilaa andaa uuteen Oikeudenkäymiseen sen canssa, cuin samasa asiasa ei haastettu eli cuultu ole. Oikeudenkäymisen culutuxesta tuomitan yhtähaawa pää-asian canssa, nijn myös jos jombicumbi rijta-weljistä, nijn wäärin itzens on menettänyt, cuin 14. Lugusa 7.§. mainitan.

4.§. Jos tuomio, cosca wedottu on, corkiammasa Oikeudesa, hywäxi luetan, sijhen ei pidä nijtä endisiä perustuxia sisälle-wietämän, mutta selittäkön Oikeus nijden päälle saman tuomion hywäxi ja wahwaxi. Jos usiammat perustuxet siellä owat ilmestynet; ne taitan nijden tygö pandaa.

5.§. Caikisa Oikeuxisa pitä tuomio julkisesti cuulutettaman: Kihlacunnan Käräjäsä nijn pian cuin se on walmistettu: ja wetäkön se rijta-weli sackoa caxi talaria, joca pois on, silloin cosca händä ylöshuutan cuuleman tuomiota: Kihlacunnan Tuomari andacon myös tuomion kirjallisesti ulos, ennen cuin hän Käräjä paicasta pois lähte, jos sitä nijn aicaisin anotan, että se tapahtua taita: ellei hän sitä te; wetäkön sackoa wijsicolmattakymmendä talaria, ja se wetäkön wijsi talaria sackoa joca ei lunasta päätöstä, jota hän anonut on. Muisa oikeuxisa pitä rijta-weljet puolipäiwän aicana päiwää ennen, ylöslyödyn ilmoituxen cautta Oikeuden owen päälle, haastettaman, tuomiota cuuleman eteen pannun ajan päälle. Jos jocu silloin estetöinä pois on; wetäkön sackoa Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria: cuitengin mahta Käminärin-oikeus, nijn myös Raastupa-oikeus, cusa Käminärin-oikeutta ei ole, cohta ja ilman ylöslyömä, tuomion suusanalla, eli kirjallisesti tiettäwäxi tehdä, cosca asia halpa on: ja olcon sijnä tilasa rijta-weljellä wapaus, otta sitä ulos, eli ei. Jos jombicumbi sitä ano, ja ei sitten lunasta, wetäkön caxi talaria sackoa. Jos jocu poisotta Oikeuden ylöslyödyn julistuxen; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria.

6.§. Nijsä asioisa, cuin ei haastetut, eli laillisesti wedotut ole, nijn myös cosca Oikeuden päätöstä pyytän edelläpäin jongun, rijta-weljeldä tehdyn wastoin käänden ylitze Oikeudenkäymisesä, sijnä ei julkisesti cuuluteta Oikeuden päätöstä, mutta andacon sen Tuomari ulos, ylöslyömän jälken, jos ei se ole suusanalla ilmoitettu.

7.§. Caicki Oikeuden tuomiot ja päätöxet, cuin tiettäwäxi tekemisen jälken Oikeuden owen päälle julistetan, eli ulosannetan, pitä edelläpäin cahdenkertaisesti walmixi kirjoitettaman ilman wirhettä, että rijta-weljet mahta ne, Oikeuden ala-kirjoituxen ia sinetin canssa, ilman ylöslyckämistä saada, sitä lunastusta wastan, cuin erittäin asetettu on: jn wetäkön sackoa Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa colme talaria, ja Howrätisä wijsi talaria, se cuin ei tuomiota eli päätöstä lunasta, Lalmannin-oikeudesa, ennen cuin Lalmanni Käräjästä poisculke, Raastuwasa ja Howrätisä neljän päiwän sisällä, paitzi sitä päiwää, jona tuomio cuulutettu, ja päätös annettu on: Säilytettäkön myös Raastupa-oikeudesa <288> ja Howrätisä yhtäpitäwäinen, nijden ala-kirjoitusten canssa, cuin asiasa tuominnet owat.

8.§. Cosca laillinen catzelmus maan-rijdasa maalla pidetty on; pitä tuomio sen ylitze julistettaman, siellä cuin catzeldu on.

9.§. Ei pidä tuomiota eli päätöstä annettaman likemmin Juhlia, eli cosca Oikeuden Jäsenet eriäwät, cuin että rijta-weljet nautitzewat laillisen ajan wetomiseen, eli taitawat etziä, saadaxens asiansa Cuningan tutkistelemuxen alla käyttää.

10.§. Jos jombicumbi rijta-weljistä tahto etziä Oikeuden selitystä tuomion eli päätöxen ylitze, tehkön sen nijn aicaisin, että rijta-weli sen ylitze cuuldaa ja Oikeus wastauxen andaa taita, ennen cuin tuomio eli päätös on woittanut laillisen woiman: ja selittäkön ne yxinäns tuomion, cuin asian ylitze istunet ja päätöxestä yximieliset ollet owat. Jos jocu ano selitystä sijnä asiasa, josa tuomio on selkiä ja ymmärrettäpä, eli josta ei rijta ole ollut, eli muutoin sopimattomasti; wetäkön sackoa wijsi, kymmenen, eli caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asian-haarat ja ricos löytän.

11.§. Jos sencaldaiset asian-haarat taitais ilmestyä cauwan sen jälken, cuin tuomio eli päätös langenut on, että selitys sen ylitze on tarpellinen; sitä ei pidä kielttämän. Jos se Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni, joca tuominnut on, ei ole silloin samasa Oikeudesa; andacon se, cuin hänen siaans tullut on, selityxen Lautamiesten canssa. Jos Käminärin-oikeudesa, Raastuwasa ja Howrätisä, ei ole nijn monda jäljellä nijstä, cuin päätöxestä yximieliset ollet owat, että he tuomionwoiwat owat; nijn pitä nijden, cuin sitten siellä Tuomarixi tullet owat, päätöxen selittämän. Jos se selitys cuin rijta-weljelle annetan, sisällens pitä jotain sencaldaista, cuin päätöxesä ei selkiästi ulospandu ole; nijn mahta wetominen sitä wastan myöden-annettaa.

12.§. Ricoxen-asioisa, cuin Ala-oikeus tuominnut, ja Howrätin coettelemuxen ale lykännyt on, ei tarwita, että Howrätin päätös julkisesti cuulutetan: mutta lähettäkön Howrätti sen Cuningan Käskynhaldian tygö, ja hän andacon sen pahantekiän edesä wangiudesa ylöslukea.

13.§. Jos jocu tuomitan pois cunnialda, ja hän asu mualla, cuin siellä cusa hän tuomittu on; andacon Oikeus sijtä tiedon Cuningan Käskynhaldialle sijnä paickacunnasa, että hänen cunniattomudens siellä mahdais tiettäwä olla.

XXV. Lucu. Laillisesta wedosta / ja sen täyttämisestä; nijn myös walituxista erhetyxen ylitze Oikeudenkäymisesä.

1.§. Joca ei tydy sijhen tuomioon eli päätöxeen, cuin Kihlacunnan Oikeus pää-asiasa, Käräjäsä, eli laillisesa catzelmuxesa maan-rijdasa, eli huonein-catzelmuxesa Pappilasa, wapasa eli perindö talosa langettanut on; nijn mahta hän wedota colmella marcalla Lalmannin alle, taicka cohta, taicka myös wijmeisexi ennen cuin cahdexas päiwä loppunut on, se sisälle-luettuna, jona tuomio langeis: ja kirjoittacon Kihlacunnan Tuomari cohta tuomion päälle, että hän laillisesti wedonnut on, ja pitä asian lähimmäisesä Lalmannin Käräjäsä täyttämän: olcon myös se joca woittanut on welcapää tiedusteleman Tuomarilda, jos wedottu on: ja cosca nijn tapahtunut on; andacon myös hän sen ylöspandaa, ojennuxexens, tuomions päälle: sijtä ei mahda eri maxoa waadittaa. Jos he molemmat wetowat; käykön sen canssa samalla muoto. Rijta-weljesten pitä sitten Lalmannin Käräjään tuleman, ilman haastota eli erinomaista tiettäwäxi-tekemistä. Jos <290> Lalmannin Käräjä pidetän ennen cuin colme wijcko Kihlacunnan Käräjän jälken, ja se cuin wedonnut on, sano, ettei hän taida asiata nijn kijrusti täyttää; nijn pitä se Lalmannin Käräjäsä wuotta sen jälken ajettaman: kirjoittacon myös Kihlacunnan Tuomari sen heidän tuomions päälle. Jos ei he wetoa pane, nijncuin nyt sanottu on; seisocon Kihlacunnan tuomio wahwana.

2.§. Jos se, joca Lalmannin ale wedon ottanut on, tahto sitten wetons ylönandaa; tehkön sen rijta-weljellens tiettäwäxi, wijmmeisexi colme wijckoa ennen cuin Lalmannin Käräjä pidetän, nijn myös Lalmannille Käräjäsä. Jos ei hän tee sitä, ja wastaja tule sinne; nautitcon hän maxon culutuxestans: ja sitä wastan ei pidä wedottaman.

3.§. Cosca rijta on ollut raha-waihetuxen, eli Meri-oikeuden asiasta, eli maan-caupasta; nijn wedotan Kihlacunnan Oikeudesta Howrätin ale: kirjoittacon myös Tuomari sen molembain rijta-weljein tuomion päälle, nijn myös minä päiwänä päällecandajan pitä canne-kirjans sisälle andaman, ja wastajan sen wastan ottaman, aiwan nijncuin wedosta Lalmannin tuomiota wastan asetetan.

4.§. Sama laki olcon; cosca wapatoin mies, ylös-lyödyn julistuxen jälken, on etzinyt ylönandaxens caickia omaisuttans welca-miehillens: eli jombicumbi puoliso on anonut calun eroitusta wapattomasa pesäsä: eli rijta on ollut welcamiesten oikeudesta ja edusta sencaldaiseen welanalaiseen omaisuteen. Näisä tiloisa lähettäkön Kihlacunnan-oikeus ne kirjoituxet, cuin rijtaweljet siellä waihettanet owat, Howrättijn sisälle, colme wijckoa ennen, cuin heidän sinne itzens sisälle laittaman pitä.

5.§. Ricos asioisa, joco ne owat rascammat eli wähemmät, älkön kelläkän olco lupaa wedota, taicka puhdistus walaa ja sackoa, taicka culutusta ja wahingon palckiota wastan, cuin Ala-oikeus sijnä tilasa on päälle-pannut: mutta mahta se, joca ei tydy sen tuomioon, walittaa sen ylitze Howrätisä, puolen sen ajan sisällä, cuin laillisesti wedottuin asiain Lalmannin ja Raastupa-oikeudesta, käytettämän pitä. Ellei hän sitä tee; nijn älkön hänellä edespäin olco sijtä puhetta. Sama laki olcon metzän hackauxesta, luwattomasta wiljelemisestä, eli metzän culosta, joco se on Cruunun eli muun maan päällä, nijn myös linduin ja eläwitten pyynnöstä. Mitä Ala-oikeus on tuominnut rascammisa ricoxisa, cuin hänen Tuomio-istuimens ala tulewat, ei pidä täyttämiseen käymän: mutta lähettäkön cohta Howrättijn sisälle tutkinnons ja tuomions, siellä ensisti lawiammalda coeteldaa ja tutkittaa; nijncuin: cosca jotacuta syytetän sijtä, cuin hengen ja cunnian päälle käy: Pilcasta Jumalata wastan, joco se on tapahtunut aicomisella eli ajattelemattomudesta: Pilcan tekemisestä Jumalan palweluxesta: noituudesta ja caickinaisesta taicauxesta: wäärästä myndistä ja sen uloscaupitzemisesta: caxnaimisesta, ja mitä muuta 9. Lugusa Pahategon Caaresa sanotan: Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa: Murha poldosta: Omain eli puoli-wanhembain, apen ja anopin lyömisestä, nijn myös härjous-sanoista heitä wastan: Lastenmurhasta, ja surmamisesta myrkyllä eli muulla tawalla, ja mitä enämmän on 16. ja 17. Lugusa Pahategon Caaresa ulospandu: Cuningan walan ricoxesta: Kircko-rauhan, Oikeudenkäymisen rauhan, ja waimowäen rauhan ricoxesta: tapon asioista, ehkä rangaistus coconaiseen eli puoleen miehen-hengen sackoon eli tapaturman sackoon, seisahta: pahantekiän warjelemisesta eli päästämisestä: caickinaisesta Kircon-warcaudesta: coto-warcaudesta ia julmasta sisu-warcaudesta: eli muusta warcaudesta colmannen kerran: Salaisesta cotowiemästä: itzewaldaisista päälle-panoista Cuningan alamaisten päälle: Cruunun ja yhteisten rahain kääppimisestä: Haureuden edesauttamisesta, ja haureudesta; Lihallisesta secannuxesta kielttyisä polwisa: nijn myös osallisudesta näisä pahoisa tegoisa. Wähemmistä ricoxista cuin seurawat jotacuta rijta-asiata, sanotan 3. Lugusa 4.§.

6.§. Kihlacunnan-oikeudesta mahdetan wedota, joco asia on suuremmasta, eli wähemmästä arwosta: ja Kihlacunnan-oikeus tehkön tiettäwäxi Lalmannille ne asiat joisa wedottu on.

7.§. Lalmannin tuomiota wastan wedotan Howrätin ale, wijdellä talarilla, saman ajan sisällä, cuin Kihlacunnan-oikeudesta eteen-kirjoitettu on; jos pää-asia, caswon ja sisälle-tulon canssa cuin waaditan, astu wijdenkymmenen talarin ylitze, ilman Oikeudenkäymisen culutuxia. Kirjoittacon myös Lalmanni molembain rijta-weljein tuomioin päälle, että wedottu on; nijncuin Kihlacunnan-oikeudesta on sanottu: ja pangon ulos päiwän, cosca heidän Howrättijn tuleman pitä, se cuin wedonnut on, canne-kirjans sisälle andaman, ja wastaja, sitä wastanottaman, ilman haastota, eli muuta tiettäwäxi tekemistä: nijn myös että tacauxen pitä ennen asetettaman culutuxesta ja wahingosta, ja tuomion täytettämän, sen jälken cuin 26. Lugusa sanotan.

8.§. Joca Cuningan ja Cruunun, jongun Caupungin, eli yhteisen cansan puolesta puhunut on, ja corkiamba Oikeutta etziä tahto, olcon weto-rahoista ja tacauxesta wapa, ja ottacon ainoastans sencaldaisen todistuxen wedosta, cuin sanottu on: ja andacon myös sen cohta tiettäwäxi Cuningan Käskynhaldialle. Cosca asia Howrätisä edespäin ajettaman pitä; tehkön Cuningan Käskynhaldia sen Howrätille tiettäwäxi, ja lähettäkön tuomion caickein perustusten ja todistusten canssa nijn aicaisin sisälle, että se, joca Cuningan ja Cruunun asiat siellä ajaman pitä, taita sen saman, eteen panduna päiwänä täyttää.

9.§. Nijsä asioisa, cuin laillisen wedon cautta menewät Ruotzin Howrättijn, Lalmannin-oikeudesta Uplandisa, Södermannin-maalla, Westmanninmaalla, <293> Cuparperin-Läänisä, Nerikin ja Kestrikinmaalla, andacon päällecandaja canne-kirjans sisälle, ennen kello caxitoistakymmendä, neljändenäkymmendenä päiwänä, se lukemata, jona Lalmannin-tuomio langeis, eli olcon cadottanut wetons: Lalmannin-oikeudesta Helsingin-maalla, Jämtin-maalla, Herjetalisa, Medelpadisa, Angerin-maalla, ja Läntisellä-puolella; cuudendenakymmendenä päiwänä: Lalmannin-oikeudesta Gottlandisa, yhdexändenäkymmendenä päiwänä: Götin Howrätisä, Lalmannin-oikeudesta Idän-Götinmaalla, Calmarin Läänisä, Smålandin-maasa, Skaraporin ja Elfsporin Läänisä, neljändenäkymmendenä päiwänä: Lalmannin-oikeudesta Hallandin, Skånin, Plekingin, Wermelandin, ja Taalan-maasa, nijn myös Puohusin Läänisä, cuudendenakymmendenä päiwänä: Suomenmaan Howrätisä, Lalmannin-oikeudesta Turun Läänisä, neljändenäkymmendenä päiwänä; Lalmannin-oikeudesta Uudella-maalla, cuudendenakymmendenä päiwänä; Pohjan-maalda, Rautalammista, Hämen-Linnan ja Kymmenen-cartanon Läänistä, yhdexendenäkymmendenä päiwänä. Rahanwaihetus ja Meri-oikeuden asioisa, olcon aica puolda lyhembi, seurata wetoa loppuun Howrättijn, Kihlacunnan-oikeudesta cusakin paickacunnasa.

10.§. Lalmannin catzelmus-tuomiota wastan, ei mahda Howrätin alla wetoa pandaa. Joca sijhen tuomioon ei tydy, hänellä olcon lupa, sen yhdexennenkymmenennen päiwän sisälle, se päiwä lukemata jona tuomio langeis, Cuningan tykönä Riddari-catzelmusta etziä: ja pangon täyden tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ennen cuin hän sen nautita saa: olcon myös se josta rijta on, jos se on metzä, molemmin puolin cajomata. Cuningan tule asetta yhden Hänen ja Waldacunnan Neuwonandaista, eli sen joca cunniasa ja wirasa heitä likin on, neljän muun Laisa harjandunen ja estämättömän miehen, nijn myös Kihlacunnan Lautamiesten canssa, jotca Kihlacunnan eli Lalmannin-catzelmuxesa, <294> ei ole läsnä ollet, catzeleman sitä, josta rijta on, ja tuomiota sen ylitze langettaman. Joca sencaldaista catzelmusta anonut on; pangon sijhen culutuxen, ja Riddarin Catzelmus-oikeus tuomitcon yhtähaawa, cumman rijta-weljistä ne sitten maxaman pitä. Sijnä tuomiosa ei mahda Cuningan tykönä muutosta etzittää.

11.§. Käminärin-oikeudesta wedotan Raastupaoikeuteen, colmella marcalla, ennen kello caxitoistakymmendä, neljändenä päiwänä, se lukemata, jona tuomio langeis. Tuckhulmisa ei anneta weto myöden Käminärin-oikeudesta, cosca pää-asia ei käy yli colmenkymmenen talarin werran. Rijta-weljet andacon Oikeuden kirjoitta wedon molembain heidän tuomions päälle, juuri nijncuin Kihlacunnan-oikeudesta asetettu on, nijn myös että se, joca woittanut on, pitä cahdexandena päiwänä toistakymmendä, se lukemata, jona tuomio langeis, andaman canne-kirjans sisälle Raastupa-oikeuteen, ennen kello cahtatoistakymmendä, jos hän tahto wedon hywäxi nautita; ja että wastajan silloin pitä sen wastanottaman, ilman erinomaista tiettäwäxi-tekemistä.

12.§. Jos päällecandaja tule Oikeuteen cannekirjans canssa, määrättynä päiwänä, eli jos hän on, cosca Raastupa-päiwä ei ole, andanut sen sille, joca Oikeuden puolesta, sen wastanottaman pitä, ja wastaja canne-kirjan silloin wastanottanut on; nijn wastacon hän sen päälle cosca ylös-huuto tapahtu cahdexan päiwä sen jälken, jos se on Raastupa-päiwä; eli likimäisnä Raastupa-päiwänä sen jälken: ja käykön sitten sen canssa, nijncuin 14. Lugusa 2.§. Käminärinoikeudesta eteen-kirjoitettu on. Jos jombicumbi ylöshuudon laiminlyö; wetäkön sackoa cahdenkertaisesti sitä wastan, cuin siellä sanottu on.

13.§. Nijsä asioisa, cuin Raastupa-oikeuteen, nijncuin ensimmäiseen Tuomio-istuimeen, owat haastetut sijnä Caupungisa, josa Käminärin-oikeus on; andacon <295> päällecandaja canne-kirjans sisälle, cosca ylöshuuto tapahtu: sitten käykön sen canssa, cuin sanottu on. Näisä tiloisa mahtawat rijta-weljet cahdet kirjoituxet cumbikin sisälle-panna, joca caxinkertaisesti tapahtuman pitä, cuin 27. Lugusa Howrätistä asetetan. Laillisesti wedotuisa, nijn myös wuoron ja majan-muutoxen, rahan-waihetuxen, ja Meri-oikeuden asioisa, cannetan ja wastatan yhdellä kirjalla, cummaldakin puolelda.

14.§. Raastupa-oikeudesa Tuckhulmisa pitä ylöshuuto tapahtuman kello kymmenen: ja omaisuden eroituxen asioisa, ja cosca welan-alaisen miehen omaisus, hänen welcamiehillens yhdellä haawa ylösannetan; olcon neljätoistakymmendä päiwä cungin ylöshuudon wälillä.

15.§. Raastuwan tuomiota wastan, wedotan Howrätin alle wijdellä talarilla, ennen kello cahtatoistakymmendä cahdexandena päiwänä, se päiwä sisälleluettuna, jona tuomio langeis. Sijtä cuinga todistus sen ylitze Oikeudelda annettaman pitä, olcon sama laki, cuin täsä Lugusa muiden Oikeutten eteen asetettu on. Joca wetoa Raastupa-oikeudesta sijnä Caupungisa josa Howrätti istu, andacon sinne sisälle cannekirjans, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, colmandenakymmenenä päiwänä, se lukemata, jona tuomio eli päätös langeis: Muista Raastupa-oikeuxista olcon päiwä sijhen, cuin 9.§. custakin maan-paicasta, nijn myös rahan-waihetus ja Meri-oikeuden asioista asetettu on. Jos tuomio on langennut sencaldaisisa asioisa, cuin 4.§. nimitetän; lähettäkön Raastupa-oikeus rijta-weljesten kirjat Howrättijn sisälle; nijncuin siellä sanottu on.

16.§. Ei mahda cucan wedota Raastuwan-tuomiota wastan, cosca pää-asia ei käy yli wijdenkymmenen talarin werran, sen jälken cuin 7.§. sanottu on. Sijnä Caupungisa josa jotain erittäin sijtä säätty on, ojendacon Tuomari ja rijta-weli itzens sen jälken.

17.§. Jos rijta on sencaldainen, että se coske johonguun, jota wissijn raha-määrään ei taita ulospandaa, nijncuin: raja-rijta maalla, maan eroittaminen pääkylästä, nautindo, waiwa ja rasitus, cuin macaa maan päällä, teistä; carjan-ajosta, weden-johdatuxesta, ja muista: eli huonet ja tontti Caupungisa, cusa wahingo toiselda kärsitään: Jos jacoa eli lunastusta talosa, huoneesa ja tontisa kärsittää taitan; Jos welcapää mahta yhdellä kerralla caiken hänen tawarans welcamiehillens ylönandaa, ja sitten olla heistä wapa, ja muuta sencaldaista; sijnä olcon weto myödenannettu, joco se on Lalmannin, Käminärin, eli Raastuwan tuomiota wastan.

18.§. Cosca usiammalla on osa yhdesä asiasa, joilla on yhteinen caipaus, ja he tahtowat mennä ylembään Oikeuteen; käykön yxi weto caickein edestä: Ei mahda jocaitzelda weto-rahaa waadittaa. Neuwocon myös Tuomari Oikeuden etziätä joca hänen päätöxeens ei tydy, joco hän saa wedota, eli walituxen cautta etziä muutosta corkiammasa Oikeudesa.

19.§. Weto-rahat pitäkön Tuomari cuin tuominnut on, joco tuomio sitten wahwistetan, eli ei. Jos jocu taritze weto-rahaa sijnä asiasa josa weto ei myöden annettu ole, ja ei ota sitä cohta tacaperin, sitten cuin Oikeus händä sijtä neuwonut on; andacon Tuomari sen rahan huone-waiwaisille, sijnä pitäjäsä eli Caupungisa, josa Oikeus pidetän.

20.§. Jos rijta-weli luule, että weto häneldä ilman syytä kieltty on; andacon Tuomarin silloin päätöxen päälle kirjoittaa, että hän wetoa sitä wastan tarinnut on; ja andacon sitten walituxen sen ylitze Howrättijn, sen ajan sisällä, cuin 5.§. sanottu on.

21.§. Jos jombicumbi rijta-weljistä, cuin itze Oikeudesa on läsnä ollut, eli siellä waldamiehen pitänyt, tahto osotta tuomion erhetystä, eli että muita sencaldaisia harhailemisia Oikeudenkäymisesä on tapahtunut, että tuomio sen tähden cukistettaman pidäis, nijncuin: <297> että tuomio on sildä langetettu, joca ei ole ollut Tuomarixi laillisesti asetettu, eli ei ole Tuomarin walaa wannonut: eli että Oikeus ei ole ollut tuomiowoipa: eli että tuomittu on sen ylitzen, cuin ei haastettu ollut, eli josa ei wedottu, eli weto myöden annettu ollut: eli että se tuomio on muutettu, cuin laillisen woiman woittanut on, eli että Oikeus on tuominnut pääasiasa, ennen cuin rijta-weli on saanut päätöxen sen ylitze, cuin hän edelläpäin on wastoin käändänyt ja muistuttanut: eli cosca asia on ollut toiseen Tuomio-istuimeen haastettu; eli tuominnut, ilman laillisen edeswastajan cuulemata, sen oikeuden ylitze, joca itze ei ole tainnut Lain jälken, Oikeuden edesä wastata; eli cosca sillä, joca asian ajanut on, ei ole ollut asianomaisen laillista walda-kirjaa, eli muuta sencaldaista, cuin käy laillista Oikeudenkäymistä wastan; Caikisa näisä tiloisa mahta rijta-weli Howrätisä walittaa, sen ajan sisällä, cuin 5.§. eteen-kirjoitta. Jos se laiminlyödän; älkön sen puhetta Howrätisä ylösotettaco, jos ei Cuningas löydä syytä laiminlyötyä aicaa, tacaperin andaa, cuin 31. Lugusa sanotan.

22.§. Jos jocu poisolewa tuomitan haastamata, eli Tuomari josacusa rijdasa, cahden rijta-weljein wälillä, langetta sencaldaisen tuomion, että colmas, eli muu, joca ei cuultu ole, tule sen cautta kärsimään; sencaldaisesa tilasa olcon hänellä walda, että wijmeisexi yön ja wuoden sisällä, sijtä päiwästä cuin hän sen tietä sai, etziä sijnä muutosta Howrätisä.

23.§. Jos aica lange Sunnuntain, Juhla eli muun Pyhäpäiwän päälle, sisälle-andaa canne-kirjan laillisesti wedotuisa asioisa; nijn se pitä tapahtuman likimmäisnä arkiopäiwänä sen jälken, ja ulospangon Tuomari sen päiwän, hänen todistuxesans wedosta. Sama laki olcon, cosca jocu tahto Cuningan Käskynhaldian, eli jongun Ala-oikeuden päätöxen ylitze, Howrätisä walittaa.

24.§. Jos se, joca Lalmannin, ja Raastuwan tuomiota wastan wetonut on, muutta mielens, ja ei sitten tahdo wetoans täyttää; tehkön sen rijta-weljellens tiettäwäxi, puolen sen ajan sisällä, cuin hänen muutoin pidäis Howrättijn tuleman. Jos ei hän sitä tee; käykön nijncuin 2.§. sanottu on.

XXVI. Lucu. Cuinga tacaus pitä pandaman / ja se cuin tuomittu on / ulosannettaman / ennen cuin laillinen weto Howrätisä täytetän.

1.§. Joca Lalmannista eli Raastuwasta wetoo, asettacon edestäns caxi tacausmiestä, jotca tacawat molemmat yhden, ja yxi molembain edestä, sen culutuxen ja wahingon, jonga hän taitan coeteldaa welcapääxi maxaman: ottacon heidän kirjans sen päälle, ja pangon sen canne-kirjans siwusa, Howrättijn sisälle. Jos nijn tapahduis, että hän ennen tahto rahaa, eli hopiata ja culda, wacuutuxexi culutuxen ja wahingon edestä asetta, ja pane sitä Cuningan Käskynhaldian tygö sisälle, eli wieran miehen taan; nijn käykön myös se tacauxen werosta, cosca Tuomari sen coetellut on.

2.§. Jos se cuin wetonut on, molemmisa Alaoikeuxisa on cadottanut: eli rahan-waihetus ja Merioikeuden asiasa Kihlacunnan eli Raastuwan-oikeudesa: eli Raastupa-oikeudesa sijnä Caupungisa josa Käminärin-oikeus on, mutta asia cuitengin on tullut Raastupa-oikeuteen, nijncuin ensimmäisen Tuomio-istuimen alle: nijn andacon hän manamata ulos, mitä tuomittu on, ja pangon sen Cuningan Käskynhaldian tygö, eli wieran miehen taa. Jos Ala-oikeuden tuomiot owat josain erincaldaiset; nijn älkön andaco enämbätä ulos, cuin sen, josa he yhtä pitäwät. Raastupa-oikeuden tuomion päälle, sijnä Caupungisa josa ei ole Käminärin-oikeutta, ei pidä täyttämistä seuraman, waan ainoastans nijsä asioisa cuin nyt sanottu on.

3.§. Jos rahaa tuomion jälken maxettaman pitä, ja se cuin wedonnut on, sano, ettei hänellä sitä ole, eikä hopiata ja culda: wahwistacon sen, jos rijtaweli sitä waati, walallans, Cuningan Käskynhaldian eli Tuomarin tykönä paickacunnasa, jos se siellä soweljammasti tapahtua taita; ja olcon hänellä lupa sitten, mutta ei ennen, ylönandaa sijhen muuta irtainda calua, laillisen arwion canssa sen päälle. Jos ei nijtä löytä; ylösandacon kijndiätä omaisutta ja maata maalla, eli huoneita ja tonttia Caupungisa, Oikeuden todistuxen canssa, jos ne muun welan edestä seisowat, eli ei. Jos epäillys on, jos se omaisus wasta sitä wastan cuin tuomittu on, ja ei taita arwattaa, ennen cuin aica on sisälle, että canne-kirja Howrättijn sisälle annettaman pitä; pangon tacauxen sijhen asti, cuin arwio sen päälle tapahtua taita. Jos ei hän woi cumbacan cuin täsä Lugusa nyt sanottu on; käykön sen canssa, nijncuin 3. Lugusa 6.§. Ulosmittauxen Caaresa asetetan.

4.§. Jos se, josta on tuomittu, on sencaldaista, että weto hyödyttömäxi tulis, jos tuomio pidäis täytettämän; nijn älkön se käykö täyttämiseen.

5.§. Cosca yhdesä tuomiosa on usiambain eriasiain ylitze tuomittu, ja se joca wedonnut on, on sen yhdesä eli usiammasa täyttänyt; olcon weto wahwa sijnä; ja muisa ei pidä hänellä yhtäkän puhetta oleman.

6.§. Joca ei ole tacausta asettanut, eli tuomiota täyttänyt, nijncuin nyt sanottu on, ennen cuin hän anda caipaus-kirjans Howrättijn sisälle; olcon wetons ja puhens Ala-oikeuden tuomiota wastan cadottanut.

7.§. Cuinga se nostettaman pitä, cuin ulosannettu on, sanotan 3. Lugusa 5.§. Ulosmittauxen Caaresa. Jos sillä, joca on ylösandanut kijndiän omaisuden, huonet, eli talon, tuomion täyttämisexi, ei ole muuta cotoa; nijn tehdän sen canssa, nijncuin 5. Lugusa 8.§. Ulosmittauxen Caaresa asetettu on. Jos se, joca woittanut on, ei tahdo nostaa sitä, cuin ulosannettu on, eli ei taida tacausta panna; tehkön sen cohta Cuningan Käskynhaldialle tiettäwäxi, eli Tuomarille: ja rijta-weli ottacon sen jällens ja pangon hän tacauxen siaan.

8.§. Cuningan Käskynhaldian tule tacauxen coetella, cosca se epäildäwäxi tehdän. Jos tacausmies, eli hänen tilans, ei ole hänelle tiettäwät; nijn mahta hän sijtä tietoa waatia Tuomarilda paickacunnasa: Olcon myös Howrätillä walda, itze hywäxi tuta tacausta, cosca nijn tarwitan. Ei mahda nijtä tacausmiehiä hyljättää, cuin yhteisesti cunniallisna pidetän ja owat nijn waralliset, että heidän omaisudens taita wastata sitä wastan, jonga edestä he taannet owat.

XXVII. Lucu. Cuinga Oikeudenkäymisen-asiat pitä Howrätisä päähän-käytettämän.

1.§. Cosca laillisesti wedottu on; andacon päällecandaja määrättynä päiwänä, ennen kelloo cahtatoistakymmendä caipaus-kirjans sisälle: ja kirjoittacon se, joca Howrätildä sijhen asetettu on, päiwän sen päälle, nijn myös jos wastaja on läsnä ollut, ja sen wastanottanut, eli ei, ja andacon Howrätin sen tietä, ennen cuin Oikeudenkäymisen hetki culunut on. Jos wastaja tule, ja ei päällecandaja; anocon hän kirjallisesti todistusta sen päälle ja nautitaxens maxoa culutuxens edestä: ja Howrätti pangon rijta-weljen eteen wissin päiwän uhcasacolla, wastata sen päälle. Jos ei hän taida osotta laillista estettä; olcon caipauxens cadottanut, <301> ja tundecon Howrätti hänen welcapääxi maxaman rijta-weljellens hänen culutuxens. Jos hän osotta laillisen esteen, nijn että hänen tykönäns ei löyttä yhtään laiminlyömistä; pangon hänen eteens wissin päiwän ajaa asiata. Jos wastaja ei ole andanut itzens sisällä löyttää; käykön myös sen canssa, cuin sanottu on. Jos hän coetellan estetöinnä pois ollen; tuomitcon Howrätti nijden perustusten päälle, cuin päällecandaja edestuonut on. Jos se cadotta, jonga wastaman piti, ja hän etzi oikialla ajalla, että se tuomio mahdais Cuningalda ylitzen-catzottaa; olcon se hänelle myöden annettu sillä tawalla, cuin 30. Lugusa sanotan.

2.§. Cosca päällecandaja on caipaus-kirjans laillisesti sisälle-andanut, ja wastaja sen wastanottanut; wastacon hän julkisen ylöshuudon aicana kello yxitoistakymmendä, samana päiwänä lähimmäisellä wijcolla sen jälken, ja andacon Howrätti sen tiettäwäxi tehtää, ylöslyömän cautta owensa päälle, päiwä ennen. Jos hän silloin ylöslyckäystä pyytä, ja hänellä on syitä sijhen; pangon Howrätti hänen eteens sen ajan cuin tarpellisexi coetellan. Jos hän on ylöshuudosta pois, eli tule silloin, eli cosca Oikeudenkäymisen hetki päälläseiso, walmistamatoinna, ilman laillista estettä; wetäkön sackoa cuusi talaria: ja tapahtucon wastauudesta ylöslyömä asiasa, cahdexan päiwää sen jälken. Jos ei hän sittengän wasta; eli osota laillista estettä; tuomitcon Howrätti asiasa: cuultacon hän cuitengin suusanalla, jos hän sitä ano. Jos wastaja tule ylöshuudon jälken, ennen cuin Oikeudenkäymisen hetki edesculunut on, ja anda wastauxens sisälle; olcon sacko colme talaria. Jos se on pois, jonga pidäis wastauxen wastanottaman; wetäkön sackoa puolen sitä wastaan, cuin sanottu on. Yhdellä kirjoituxella cummaldakin puolelda pitä cannettaman ja wastattaman, misä asiasa se ikänäns on, cuin wedon cautta sisälle tule.

3.§. Jos wastaja luule, että päällecandajan ei pidä nautitzeman wetoans hywäxi, sen syyn tähden, että hän ei ole täyttänyt sitä, cuin hänen olis pitänyt täyttämän; andacon päälleseisomisens kirjallisesti sisälle cosca ylöshuuto tapahtu, ja Howrätti cuulcon rijtaweljen sen ylitze. Jos hän on laiminlyönyt sen, cuin 26. Lugusa 6.§. eteenkirjoitettu on; käykön sijtä sen jälken, cuin siellä sanottu on. Jos se toisin löytän; nijn wastatan asiasa, cosca sijnä ylöslyömä tapahtu. Jos jombicumbi rijta-weljistä tahto Howrätin päätöstä wastan näisä tiloisa, etziä Cuningasta; tehkön sen sillä tawalla, cuin 30. Lugusa 1. ja 6.§§. sanotan.

4.§. Nijsä asioisa, cuin Howrätti, nijncuin ensimmäinen Tuomio-istuin, ylösotta; andacon Howrätti ylöslyödyn ilmoituxen cautta päiwä ennen, tiettäwäxi tehtää, että rijta-weljet sinä päiwänä, cuin haastosa määrätty on, pitä ylöshuudon-aicana läsnä oleman; ja andacon silloin päällecandaja caipaus-kirjans edes: sitten käykön sen canssa, cuin ennen sanottu on. Rijta-weljet mahtawat näisä asioisa andaa caxi kirjaa sisälle cumbikin, jos ei he oikiata aicaa sijhen laiminlyö. Omaisuden-eroituxen asioisa welan tähden, eli cosca welcapää etzi saadaxens ylönandaa caiken tawarans welcamiehillens; olcon neljätoistakymmendä päiwää aicaa, cungin ylöshuudon wälillä.

5.§. Jos ei se tule, cuin on haastaa andanut, hänen caipaus-kirjans canssa sisälle, määrätyllä päiwällä; pangon Howrätti toisen ajan hänen eteens, waicka se este jonga hän edestuo, ei coetella laillisexi: cuitengin wetäkön hän sackoa, poisolemisens tähden, kymmenen talaria, ja maxacon jällens culutuxen wastajalle, joca läsnä ollut on. Jos päällecandaja ei tule toisella kerralla, ja ei näytä laillista estettä; nijn tuomitan wastaja wapaxi hänen caipauxestans.

6.§. Caicki caipaus-kirjat todistusten canssa, cuin nijhin tulewat, joco se on laillisesti wedotuisa, eli haastetuisa asioisa, pitä cahdenkertaisesti sisälle-annettaman; yxi Howrätisä tähdellä oleman, se toinen annettaa rijta-weljelle.

7.§. Jos se, jonga Cuningan puolesta Howrätisä päällecandaman pitä, caipa jongun päälle, wiran eli muun suuren ricoxen tähden; luettacon hänen canne-kirjans julkisesti ylös, nijn myös sen wastaus, jonga päälle cannettu on.

8.§. Jos jocu walitta harhailemisen ylitze Oikeudenkäymisesä, eli ricos asioisa, eli muisa tiloisa; käykön sen canssa, nijncuin 9. Lugusa 2. 3. 4.§§. Ulosmittauxen Caaresa asetettu on. Joca walituxet sisälle pannut on; olcon welcapää, cosca sen päälle kirjoitettu on, kenen sen ylitze itzens selittämän pitä, ottaman ne ulos ilman wijwytystä, ja hänelle laittaman: toimittacon myös todistuxen ajasta, cosca se tapahtunut on. Jos hän löytän sen canssa wijwytellen, ylöspitäxens asiata, wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, colmekymmendä talaria, eli enämmän asian-haarain jälken, ja rijta-weli pangon wastauxens cahdenkertaisesti sisälle.

9.§. Cosca rijta-weljet owat kirjan waihetuxen päättänet, nijsä asioisa, cuin laillisesti wedotut eli haastetut owat; nijn jacacon Howrätti ne Jäsenillens, arwan cautta, kirjallisia juttuja nijden ylitze tehdä, cuin 22. Lugusa eteen-kirjoitettu on.

XXVIII. Lucu. Tuomion-ricoxesta.

1.§. Joca wastauudesta Oikeuden eteen wetä sen asian, josa tuomio eli päätös on, joca on woittanut laillisen woiman: eli panettele sencaldaista tuomiota Oikeuden edesä, eli ulcona: wetäkön Kihlacunnan eli Käminärin-tuomion edestä, wijsi talaria sackoa: Lalmannin ja Raastuwan tuomion edestä kymmenen talaria: Howrätin tuomion edestä yhden sadan talaria: Riddari Catzelmusoikeuden tuomion edestä caxi sata talaria. Jos se on Cuningan tuomio; rangaistacon wijdellä sadalla talarilla.

2.§. Jos Ala-oikeuden tuomiota laitetan Oikeuden edesä; tuomitcon se Oikeus sen ylitze, cusa se tapahtu. Jos sencaldaista tuomiota panetellan ulcona Oikeudesta; tuomitcon sen ylitze ensimmäinen Tuomioistuin, sijnä paickacunnasa, cusa ricottu on. Jos Howrätin, Riddari Catzelmus-oikeuden, eli Cuningan tuomiota, laitetan, joco se on Oikeuden edesä, eli muutoin; se pitä Howrätisä tuomittaman.

XXIX. Lucu. Oikeudenkäymisen wäärin-käyttämisestä.

1.§. Jos jocu rohkene wäärin käyttää Oikeudenkäymistä, ja selkeitä perustuxia ja parembaa tietoa wastan, kiucusta, wetä jongun Oikeuden eteen; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa, wijdestä kymmeneen talarijn asti; Lalmannin ja Raastuwan-oikeudesa, kymmenestä cahteenkymmeneen talarijn asti, waiwaisille yxinäns: ja maxacon sijhen tygö Oikeudenkäymisen culutuxen, wijwytyxen ja wahingon.

2.§. Jos jocu on ala käynyt molemmisa Alaoikeuxisa, ja Howrätti wahwista caikisa heidän päätöxens; wetäkön hän sackoa colmestakymmenestä sataan talarijn asti. Caikisa näisä tiloisa, rangaistacon waldamies, nijncuin 15. Lugusa 14.§. sanottu on. Jos wicapää ei woi maxaa sackoa; rangaistacon wangiudella, nijncuin 10. Lugusa Ulosmittauxen Caaresa säätty on.

3.§. Jos se, joca Cuningan ja Cruunun puolesta puhu, wäärinkäyttä Oikeudenkäymistä, muille haittaxi ja wahingoxi; seisocon laillisen wastauxen alla, ja tuomittacon asian-haarain jälken.

4.§. Cuinga se rangaistaman pitä, joca ilman syytä etzi Cuningasta Howrätin tuomiota wastan, sanotan 30. Lugusa.

XXX. Lucu. Cuinga etzittämän pitä / että Cuningas mahdais Howrätin tuomion ylitzencatzoa ja tutkia.

1.§. Joca etziä tahto, että Cuningas mahdais coetella Howrätin tuomion ja päätöxen, joca pää-asiasa langennut on; andacon sen kirjallisesti Howrätisä tiettäwäxi, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, seitzemändenä päiwänä, se lukemata, jona päätös langeis; ja pangon sinne yhtähaawa sisälle caxisata talaria, eli nijn paljo cullasa eli hopiasa, cuin sitä wasta. Sitten cuin rijta-weli on sen ylitze cuuldu; andacon Howrätti heille wastauxen, jos, ja cuinga se myödenannettaa taitan. Ei mahda sitä kielttää; jos ei toisin selkiästi täsä Caaresa säättyxi löytä.

2.§. Jos nijn taidais tapahtua, että jocu cahdexan päiwän, eli pidemmän ajan perästä, sitten cuin Howrätin tuomio langeis, tarwitze anoa selitystä sen ylitze, ja se selitys, cuin hänellä sijtä annetan, sisällens pitä jotain sencaldaista, cuin päätöxesä ei ole selkiästi ulospandu; nijn ei mahda häneldä kielttää, Cuningasta etziä sitä wastan, ja käykön sijtä, cuin sanottu on.

3.§. Cosca rijta-weli on saanut Howrätin wastauxen ja luwan; nijn andacon Howrätti hywin ja puhtasti uloskirjoitettaa rijta-weljein kirjat ja caicki siwu-lijtoxet, ynnä kirjallisen jutun canssa sen ylitze, jonga päälle tuomittu on: nijn myös erittäin, mitä Oikeuden edesä puhuttu ja wastattu on, Howrätin äändelemisen canssa tuomion päätöxeen: ja rijta-weli lunastacon ne caicki yhdellä talarilla joca arkin edestä. Ei mahda silloin wähembätä, cuin neljäcolmattakymmendä <306> radia cungin siwun päälle, kirjoitettaa, eli sitä usiammin cuin yhden kerran, cuin usiammasa paicasa on päälle-nojattu ja siwuun-lijtetty. Rijta-weli asettacon myös tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, nijncuin 25. Lugusa wedosta Lalmannin ja Raastuwanoikeudesta eteen kirjoitetan. Jos molemmat rijta-weljet owat etzinet, että asia tulis Cuningan ala; nijn mahta se, cuin sanottu on, ainoastans yhden kerran kirjoitettaa ja yhteisesti heildä lunastettaa, jos he nijn anowat.

4.§. Nijstä, cuin Cuningan ja Cruunun asioita ajawat, olcon Laki, nijncuin 25. Lugusa 8.§. säätty on.

5.§. Se, cuin cadottanut on molemmisa Alaoikeuxisa, eli yhdesä heistä, ja Howrätisä; eli Howrätisä, cosca asia siellä, nijncuin ensimmäisesä Tuomioistuimesa, tuomittu on; andacon ulos sen, johon hän on welcapääxi tuttu, juuri nijncuin 26. Lugusa sanottu on. Joca woittanut on molemmisa Ala-oikeuxisa: eli Raastupa-oikeudesa, cosca asia siellä ensin on tullut ylösotetuxi, ehkä Käminärin-oikeus sijnä Caupungisa on; eli Kihlacunnan-oikeudesa, nijsä asioisa, cuin sieldä Howrättijn menewät; eli Cuningan Käskynhaldian tykönä: mutta on Howrätisä cadottanut; olcon wapa tuomion ja päätöxen täyttämisestä, ja asettacon täyden tacauxen sen edestä. Cuinga se mahta nostettaa, cuin ulosannettaman pitä, ratcaistan 26. Lugusa 7.§.

6.§. Jos jocu sano, että hän on nijn köyhä, ettei hänellä ole irtaimesa ja kijndiäsä calusa, sitä cuin ei ole welalla rasitettu, wijttäsataa talaria, sillä täyttäxens, mitä 1. ja 3.§§. sanotan; wahwistacon cohta sen walallans, jos rijta-weli sijhen tyty: muutoin andacon Howrätti hänen omaisudens tutkittaa paickacunnan Tuomarilda, ja andacon hän sitten todistuxen sen ylitze. Maalla nimittäkön Kihlacunnan Tuomari caxi Lautamiestä, eli muuta walans tehnyttä miestä, cuin rijta-weljen codosa, hänen omaisudens ylöskirjoittawat ja arwawat: ja andacon Kihlacunnan Tuomari sitten itze todistuxen sijtä. Jos löytän, että se cuin ylösannettu on, ei nouse wijteensataan talarijn, ja rijta-weli wahwista sen walallansa Howrätin edesä, eli Howrätin luwalla, likimmäisen Tuomarin edesä sijnä paickacunnasa, josa hän oleskele, ettei hänellä enämbätä ole; nijn mahta hän asiansa ajaa Cuningan tykönä ilman rahata: asettacon cuitengin sen edestä, cuin tuomittu on, täyden tacauxen, sijnä tilasa cuin sanottu on, nijn myös culutuxen ja wahingon edestä. Ellei hän sitä woi; pangon tacauxen itze edestäns, eli astucon wangiuteen asian päätöxeen asti. Se cuin wahdin ylöspitä taita, mahta istua cotona huonesans. Jos hänellä löytän enämmän calua olewan, cuin edesannettu on; eli jos hän ei taida tehdä sitä walaa; nijn ei pidä hänellä lawiammalda oleman puhetta asiasa. Jos hänelle tygö-lange omaisutta eli rahaa, ennen cuin hänen pitä asian Cuningan tykönä ajaman; täyttäkön sijtä, mitä 1. ja 3.§§. eteen kirjoitettu on. Jolla nijn suuri palcka on wirastans, eli wuotinen armo-lahja, että puoli sijtä ulottu wijteensataan talarijn, se ei mahda saada ilman rahata wetää Howrätin tuomiota Cuningan tutkistelemisen alle, ehkä ei hänellä muuta omaisutta ole.

7.§. Caicki mitä näisä tiloisa säätty on, täytettäkön Howrätisä, sen ajan sisällä, cuin rijta-weljet pitä itzens Cuningan tykönä sisälle laittaman. Jos sijnä jotain puuttu; ei mahda asia tulla Cuningan tygö: mutta seisocon Howrätin tuomio, ja pitäkön Howrätti ne caxisataa talaria, cuin sinne sisälle-pannut owat. Jos caicki on oikein täytetty; andacon Howrätti ulos rijta-weljelle, eli lähettäkön sen ajan sisällä, cuin sanottu on, Cuningan tygö, ne caipaus-kirjat, ja mitä nijtä seura, cuin uloskirjoitetut owat: läpitze catzocon cuitengin rijta-weli ne ensist pääkirjoitusten jälken, ja todistacon ynnä yhden Howrätin Käskyläisen canssa, ala-kirjoituxen cautta, että ne caikisa yhtä pitäwät. Köyhäin eli nijden asioisa, joilla jocu erinäinen wapaus on, nijn myös nijsä, cuin ajetan Cuningan ja Cruunun, eli jongun Caupungin, eli yhteisen Cansan puolesta, andacon Howrätti ulos, eli lähettäkön sisälle, itze kirjat, cuin siellä sisälle-pannut owat. Jos se, cuin rijta-weljildä Howrätisä on suusanalla asiasa puhuttu ja wastattu, perustusten canssa Tuomion-päätöxeen, ei taida yhtähaawa olla walmisna; nijn pitä se sitten, ilman wijwytystä, sinetillä lukittuna sisälle lähetettämän.

8.§. Joca ulcon Waldacunnasta asu, ja poisolewainen on, nautitcon cuuden cuucauden ajan, täyttäxens tuomiota, ja tacausta toimittaxens. Caikesa muusa ojendacon itzens hänen asians ajaja sen jälken, cuin sanottu on.

9.§. Nijsä asioisa, cuin Ruotzin Howrätisä tuomitut owat, pitä rijta-weljet tuleman sisälle Cuningan tygö, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, cahta cuucautta sen jälken: Göthin Howrätistä, colme cuucautta: Howrätistä Suomesa, neljä cuucautta: joca cuu luettu colmexikymmenexi päiwäxi, ilman sitä päiwää, cosca tuomio langeis. Jos se aica lange Pyhäpäiwän päälle; käykön sijtä, cuin 25. Lugusa 23.§. sanottu on. Rahan-waihetuxen ja Meri-oikeuden asiasa, olcon aica Ruotzin ja Göthin Howräteistä, puolda lyhembi: Suomen Howrätistä, colme cuucautta.

10.§. Sinä päiwänä, cuin nyt eteenpandu on, andacon etziwä hänen muistutuxens asiasa Cuningaan tykönä sisälle, nijden uloskirjoitusten canssa, cuin hän Howrätisä saanut on; ja rijta-weli ottacon ne silloin wastan, ja wastacon sitten sen päälle, toisna päiwänä colmattakymmendä sen jälken, se lukemata, jona hän rijta-weljens kirjan wastaan otti. Ei mahda nämät rijta-cumpanein kirjat pidemmät olla, cuin corkiammaxi colme arckia cumbikin; kymmenen talarin sacon haastolla joca arkilda, cuin sen ylitze on: ja andacon se cuin wastaa, kirjans cahdenkertaisesti sisälle. Älkön olco myödenannettu usiambia kirjoja asiasa sisälle-panna. Ellei asianajaja ole kirjoittanut nimeäns sen alle cuin sisälle-pannan, eli se, joca sen muutoin rijtacumpanin edestä ylöspannut on; wetäkön sackoa kymmenen talaria. Jos jocu hänen kirjoituxisans solwaise Howrättiä, eli rijta-weljens; wetäkön sackoa sen jälken, cuin Cuningas coettele ricoxen olewan.

11.§. Cuningan tykönä ei pidä muita todistuxia sisälle-pandaman, cuin ne, jotca Howrätisä eli Tuomarin tykönä osotetut owat: ellei nijn ole, että ne sitten löytyt owat, eli sencaldaiset, että ne ei ole tainet ennen olla käsillä. Jos jocu on täsä wieckautta edesäns pitänyt; rangaistacon asian-haarain jälken.

12.§. Jos se, joca Cuningasta etziä tahdoi, estetöinnä pois-jääpi hänen muistutustens canssa, sinä päiwänä, cuin sanottu on; olcon cadottanut caipauxens. Jos hän tule, ja ei hänen rijta-weljens; älkön tämä tulco asiasa cuulduxi Cuningan tykönä.

13.§. Joca asian Cuningan tykönä hänen Raadisans edeswetä, ylöspangon edelläpäin kirjallisen jutun asian laidasta, ja misä rijta erinomaisesti seiso, perustusten canssa molemmilla puolilla, ja andacon rijtaweljein kirjoitta sen ala. Jos he tahtowat jotain sijnä siwusa muistutta; sitä ei pidä heildä kielttämän.

14.§. Jos rijta-weli pyytä nosta jongun Cuningan ja Waldacunnan Neuwonandaista, ilman sencaldaisia perustuxia, cuin 13. Lugusa 1.§. sanotan; wetäkön sackoa wijsisataa talaria. Jos hän sen teke sopimattomasti; wetäkön sackoa sen jälken, cuin ricos on, ehkä este itzesäns on laillinen. Jos jocu laittomasti pyytä hyljätä sen, joca asian Cuningaan tykönä edeswetä; olcon sadan talarin sacon alainen.

15.§. Jos rijta-weljet sopiwat ennen, cuin asia tule Cuningan tygö sisälle; tehköt sen Howrätille tiettäwäxi, ja wahwistettacon sowindo siellä. Jos se sitten tapahtu; wahwistacon Cuningas sen sowinnon.

16.§. Jos Cuningas wahwista Howrätin tuomion; maxacon se, joca Cuningasta etzei, rijta-weljens culutuxen ja wahingon. Jos se coetellan, että hän wastoin parembata tietoa, ja selkeitä perustuxia, on asian Cuningan ala wetänyt; maxacon sackoa wijsisataa talaria: ja asianajaja rangaistacon, nijn pitkän ajan, wangiudella, cuin Cuningas löytä hänen ricoxens ansainneexi.

17.§. Joco rijta-weljet sopiwat, eli Cuningas wahwista Howrätin tuomion; pitäkön Howrätti ne caxisataa talaria, cuin sinne sisälle pannut owat. Jos Cuningas muutta Howrätin tuomion; andacon Howrätti ne rahat jällens.

18.§. Älkön olco kelläkän lupaa, etziä Cuningasta, tuomiota ja päätöstä wastan, cuin Howrätisä langennut on, muulla tawalla, cuin nyt säätty on; ellei nijn ole, että hän uscoo osottawans, sencaldaisen harhailemisen Oikeudenkäymisesä tapahtunen, cuin 25. Lugusa 21.§. sanotan: pangon silloin tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ja täyttäkön sen cuin tuomittu oli, sen jälken, cuin sanottu on, ennen cuin hän anda walituxens Cuningan tykönä sisälle, sillä ajalla, cuin 9.§. eteen-kirjoitetan. Jos ei hän osota wicaa Oikeudenkäymisesä; nijn ei pidä pää-asia ylösotettaman: ja wetäkön hän sataa talaria sackoa.

19.§. Ricos-asioita, suurembia eli wähembiä, ei pidä kelläkän lupaa oleman wetää Cuningan ala; ellei hän woi osotta, taicka että hän ei ole sijnä täydellisesti cuulttu, taicka myös että hän on langetettu rascambaan rangaistuxeen, cuin Laki sano. Jos ei hän woi sitä täyttää; rangaistacon sen edestä erittäin, sen jälken, cuin hänen walituxens ollut on. Ja käykön sitten se rangaistus hänen ylitzens, johonga hän Howrätildä tuomittu on.

20.§. Jos jocu tule Cuningan tygö sencaldaisen walituxen canssa sisälle, että Howrätti on wäärin tuominnut, eli että Oikeus on häneldä kieltty; waroitettacon hän ensisti sijtä waarasta cuin sijnä on. Ellei hän lacka sijtä, ja ei woi täyttää caipaustans, mutta Cuningas wahwista Howrätin päätöxen; tuomittacon hän myös silloin yhtähaawa sijhen rangaistuxeen, cuin cuoleman rangaistusta likin on.

21.§. Ei mahda cucan etziä Cuningasta nijsä asioisa, cuin josacusa Tuomio-istuimesa, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä pitä ensisti ylösotettaman. Jos jocu käy heidän ohitzens, ja waiwa Cuningasta sen canssa; wetäkön sackoa kymmenen talaria, ja osotettacon sijhen paickaan, cuhunga asia tule. Jos ei hän sittengän ojenna itziäns; wetäkön sackoa wijsitoistakymmendä talaria, eli enämmän, asian-haarain jälken.

22.§. Jos jocu laitta itzellens Cuningan tykönä kirjan, eli päätöxen, caickinaisisa asioisa, walheen ja wäärän edesandamisen cautta; wetäkön sackoa wijdestäkymmenestä sataan talarijn asti, eli kärsikön ruumillans, sen jälken, cuin ricos löytän.

23.§. Ne sacot, cuin Cuningas caikisa näisä tiloisa päälle pane, langetcon Kirckoon, eli waiwaisille.

XXXI. Lucu. Cuinga tuomio mahta särjettä / joca on saanut laillisen woiman.

1.§. Älkön kelläkän, waan ainoastans Cuningalle, olco waldaa, särkeä tuomiota, joca on saanut laillisen woiman; eli jällens andaa laillista aicaa, cuin laiminlyöty on.

2.§. Älkön yxikän rohjetco Cuningan tykönä etziä, että laiminlyöty laillinen aica jällens annetaisin, ellei hän osota erinomaista syytä ja perustusta, että hän sentähden uudistusta asiasa nautita mahta. Ei pidä hänen rucous-kirjans Cuningan tykönä edeswedettämän, ennen cuin hän on täyttänyt, mitä 30. Lugusa 18.§. säätty on. Jos hän sen täyttä; cuuldacon rijta-weli, ja asettacon Cuningas, cuin cohtullisexi löytän. Jos Cuningas coettele, että hän ilman perustusta on uudistusta etzinyt; wetäkön sackoa Kirckoon, eli waiwaisille, colmestakymmenestä, sataan talarijn asti, eli enämmän, ja täyttäkön rijta-weljelle hänen custannuxens ja wahingons.

3.§. Jos jocu on löytänyt uusia perustuxia, ja luule että tuomio, joca on woittanut laillisen woiman, nijden cautta cukistettaa taitan; etzikön Cuningalda lupaa, että asia uudesta mahdais tutkittaa; ja osotettacon hän silloin sijhen Oikeuteen, cuin sijnä wijmein tuominnut on. Ennen cuin hän siellä mahta perustuxens osotta, täyttäkön hän sen caiken, cuin 2.§. sanottu on, ja wannocon, ettei hän nijtä ennen ole tietänyt, eli ymmärtänyt, että ne owat ollet sencaldaisesta arwosta, nijn myös, ettei hän nijllä pyydä ylöspitää ja wahingoitta rijta-weljens hänen oikeudesans, mutta usco itzellens syyn olewan nijtä ajaa. Jos hän sen caiken täyttä; coetelcon Tuomari ne uudet perustuxet, nijn myös mitä rijta-weli nijden päälle wasta, ja olcon hänellä walda, muuttaa sen endisen tuomion, jos perustuxet nijn kiltit owat. Jos toisin löytän; maxacon hän, joca nijden päälle nojannut on, rijtaweljelle culutuxen ja wahingon: rangaistacon myös sijnä siwusa, nijncuin 29. Lugusa sanottu on. Jos jombicumbi sitten tahto etziä corkiambata Oikeutta sitä wastan; olcon hänellä sijhen lupa: ja täyttäkön sen, cuin ennen täsä Caaresa itzecustakin Tuomio-istuimesta eteen kirjoitetan.

XXXII. Lucu. Cuinga rahat ja sacot / tämän Lain jälken luettaman / maxettaman / ja jaettaman pitä.

1.§. Caickein rahain ja sackoin canssa täsä Laki-kirjasa, ymmärretän Talari, Marcka, ja Äyri Hopia-raha. Cusa ei löytä ulospannuxi, kenen sacot nautitzeman pitä; käykön ne colmeen osaan: ja ottacon yhden osan Cuningas, toisen Kihlacunda eli Caupungi, colmannen asianomainen. Jos asianomainen ei ole päällecandanut; ottacon hänen osans se, cuin päällecannoi, ja jolla oli oikeus päällecandaa.

2.§. Sacot täsä Oikeudenkäymisen Caaresa olcon Oikeuden, joca ne päällepannut on, yxinoma osa, cosca ei toisin sijnä säätyxi löytä; ja joca ei woi maxaa sackoa, rangaistacon, nijncuin 10. Lugusa 1.§. Ulosmittauxen Caaresa sanottu on.

3.§. Kihlacunnan osasta sacko-rahoisa, pitäkön Kihlacunnan Tuomari yhden colmannen-osan, toisen Lauta-miehet, colmannen Kihlacunda. Oikeuden yxinomista sacoista, ottacon Kihlacunnan Tuomari puolen, ja sen toisen Lauta-miehet. Lalmannin-oikeuden yxinomista sacoista, olcon sama laki. Raastupa-oikeudesa ottacon Pormestari cahdenkerraisen osan Raadimiestä wastan, ja Käminärin-oikeudesa Raadimies Käminäriä wastan. Howrätisä ottacon caicki yhtäläisen osan, jotca Oikeudesa istuwat.