Siirry sisältöön

Ruotzin Waldacunnan Laki 1734/Rangaistus Caari

Wikiaineistosta
Ruotzin Waldacunnan Laki 1734 Rangaistus Caari

Kirjoittanut Adolf Fredrik


I. Lucu. Pahatecoin edesandamisesta / ja wangein ylöspitämisestä.

[muokkaa]
1.§. Hengen-asiat, ja muut suuret pahattegot, pitä ilman wijwytystä Oikeudesa edesannettaman. Jos ei asianomainen sitä tee, waan laske ne salaan; tehkön sackoa caxikymmendä talaria, eli enämmän, nijncuin asia on; ja candacon pahategon päälle se, jonga Cuningan puolesta candaa tule. Jos ei hän sitä tee; olcon wircaans paitzi, eli tehkön sackoa asian-haarain jälken.
2.§. Tappajat, ja muut suuret pahantekiät, pitä cohta tuoren työn päälle kijnni-otettaman, wangiuteen <212> pandaman, ja ilman wijwytystä Oikeuden eteen asetettaman. Ei mahda tacausta otettaa, cusa asia käy hengen eli ruumin päälle, cosca ei rahalla mahda sackoa maxettaa.
3.§. Joca anda kijnni-pandaa jongun, cuin ei ole suuresa pahategosa julkisesti löytty; olcon welcapää händä nijn cauwan elättämän, että hän Oikeudesa asiaan sidotan. Jos hän ei woi händä elättä, eikä tahdo asiaa päätöxeen ajaa: eli jos jocu on wiran puolesta andanut pahantekiän wangiuteen pandaa; nijn nautitcon hän ylöspitämisen yhteisistä wangi-rahoista.
4.§. Jos waimo kijnni-pannan, jolla on lapsucainen, ja sillä ei taida mualla olla holhousta ja ylöspitämistä; nautitcon se elatuxexi puolen sitä wastan, cuin äiti saa.

II. Lucu. Nijstä / cuin wangiudesa cuolewat.

[muokkaa]
1.§. Jos pahantekiä wangiudesa cuole; nijncuin Jumalan ja hänen Sanans pilckaja, isän-maan pettäjä, murha-mies, se cuin järjettömäin luondocappalden canssa itzens on secoittanut, eli se, joca muun sencaldaisen rascan hengen-asian tähden on wangina istunut, ja on työn tunnustanut, eli jos hän on ala-oikeudelda sentähden cuolemaan tuomittu; nijn andacon Cuningan Käskynhaldia sen cuolleen cohta wangiudesta uloswietää Teloittajalda, ja caiwacon hän sen maahan hirsipuu-mäkeen, eli erinäns metzään. Jos tappaja, waras, eli se joca muuta sencaldaista hengen-asia tehnyt on, cuole; nijn hänen ruumins mahta muilda ihmisildä pideldää, ja erinäns Kircko-aitaan pandaa. Sitten andacon Cuningan Käskynhaldia sijtä tiedon Yli-tuomarille.

III. Lucu. Tuomion täyttämisestä hengen-asioisa.

[muokkaa]
1.§. Cosca pahantekiä on cuolemaan tuomittu; nijn andacon Cuningan Käskynhaldia tuomion hänen eteens luettaa wangiudesa, ja tehtäkön sitten se päiwä hänelle tiettäwäxi, cosca hänen rangaistuxens kärsimän pitä.
2.§. Se, joca cuoleman-rangaistuxeen uloswiedän, mahta kyllä jollaculla juomalla wahwistettaa: mutta ei pidä hänelle salittaman, wangiudesa, eli matcalla, sillä itzens juowuttaa. Jos se tapahtu; olcon se yhden cuucauden palckaa paitzi, jonga sijtä tule waarin pitää.
3.§. Ennen cuin pahantekiä mestaus-paickaan tule, pitä tuomio, yhteisen cansan edesä, julkisesti ylösluettaman sildä, joca sijhen on asetettu.
4.§. Jos wangi on wastahacoinen ja uppiniscainen, ja ei tahdo itzens walmistaa cuolemaan; käykön cuitengin tuomio päätöxeen. Jos hän tunnusta wangiudesa toisen pahategon, cuin sen jonga tähden hän jo tuomittu on: eli että muut sijhen osalliset owat: eli jos julkinen sielun-waara on; nijn andacon Cuningan Käskynhaldia sen tiettäwäxi Yli-tuomarille, joca tuominnut on, ja odottacon sen wastausta. Tuomion täyttämystä ei mahda ylöspidettää, ja pahantekiätä tacaisin-wietää, sitte cuin hän mestaus-paickaan tullut on; ellei sitä rascambia syitä sijhen ole.
5.§. Cosca tuomio suurein ricosten ylitze täytetty on, pitä Cuningan Käskynhaldian sen cohta tiettäwäxi tekemän Yli-tuomarille, joca tuomion langettanut on.
6.§. Jos waimo on rascasna, joca cuolemaneli muun ruumin-rangaistuxen ala käymän pitä: eli jos wangi on nijn kipiä, ettei hän itzens cuolemaan walmistaa taida, eli rangaistustans ulosseisoa; nijn se mahta ylössysättää waimon canssa, cuuden wijcon päähän sen jälken cuin hän on synnyttänyt: ja kipiän wangin canssa, sijhen asti cuin hän parane.
7.§. Cosca pahantekiä ei hirtetä, polteta, eli teilata, eli rangaistuxen siwusa täsä Laisa ei ole ulospandu, cuinga sen ruumin canssa tehtämän pitä; käykön sen canssa, cuin 2. Lugusa täsä Caaresa sanotaan.

IV. Lucu. Mestarmannista eli Teloittajasta.

[muokkaa]
1.§. Teloittaja olcon waimonens, lapsinens ja palckawäkinens, otettu Cuningan suojelluxeen. Ei mahda hänen wircans häpiällisnä pidettämän, ja händä, eli nijtä cunniallisten ihmisten canssakäymisestä ulossuljettaman, sitä rangaistusta wälttäin, cuin muungin Cuningan kiellon ricoxen edestä.
2.§. Jos Teloittaja teke merkillisen wian, cosca pahantekiä rangaistan, taicka ymmärtämättömydestä, elickä juopumisesta ja ylönjuomuxesta; rangaistacon kymmenen talarin sacolla, eli enämmällä, taicka kärsikön ruumillans asian-haarain jälken.
3.§. Jos hänen, eli hänen wäkens päälle käydän, mestaus-paicasa eli mualla, heidän toimituxens tähden, kiwillä, hosumisella ja lyömisellä; nijn owat caicki ne jotca samasa tegosa olit, Cuningan walan rickonet, joco Teloittaja wircans oikein tehnyt on, eli ei.

V. Lucu. Ruumin-rangaistuxesta työllä / raippawitzoilla ja witzoilla / nijn myös wangiudella wedellä ja leiwällä.

[muokkaa]
1.§. Jos jocu langetetan työhön, eli suomittamaan, sentähden <215> ettei hän woi sackoa maxaa, ja ei ole ruuminrangaistus ricoxen siwusa täsä Laisa ulospandu; nijn luetan yhdexän äyriä joca päiwä-työldä; colme talaria yhtä paria raippa-witzoja wastan, ja neljä talaria yhtä paria witzoja wastan, colme lyömä joca parista. Jollei raippa-witzain eli witzain lucu käy tasan sackoja wastan, tämän lascun jälken, waan sacot nousewat jotain sen ylitze; nijn enätän rangaistus yhdellä parilla raippa-witzoja, eli witzoja.
2.§. Mies rangaistan raippa-witzoilla, ja waimo witzoilla. Ei mahda mies rangaistaa usiammalla, cuin neljälläkymmenellä parilla raippa-witzoja, eikä waimo-ihminen usiammalla cuin colmellakymmenellä parilla witzoja. Maalla ja caupungisa toimittacon se rangaistuxen raippa-witzoilla ja witzoilla, joca sijhen on asetettu.
3.§. Kihlacunnan Woudi eli Nimitysmies maalla, ja se joca Caupungisa sijhen pandu on, pitäkön silmän sen päälle, että tuomio oikein täytetän; olcon myös nijllä walda cohta curittaa sitä raippa-witzoilla eli wangiudella, cuin rangaistuxen kehnosti toimitta.
4.§. Wangius wedellä ja leiwällä luetan nijn muodon, että sackoja wastan yhdestä talarista kymmeneen asti ja canssa, wastawat neljä päiwä; kymmenestä wijteencolmattakymmeneen asti, cahdexan päiwä; wijdestäcolmattakymmenestä neljäänkymmeneen asti, caxitoistakymmendä päiwä; neljästäkymmenestä cuuteenkymmeneen, cuusitoistakymmendä päiwä; cuudestakymmenestä cahdexankymmeneen, caxikymmendä päiwä; cahdexastakymmenestä yhteen sataan ja kymmeneen, neljäcolmattakymmendä päiwä; ja sackoja wastan ylitze yhden sadan ja kymmenen talarin, cahdexancolmattakymmendä päiwä. Ei pidä ketään tuomittaman wangiuteen wedelle ja leiwälle enämmäxi aicaa, cuin yhdexi cuucaudexi, eli cahdexikymmenexi ja cahdexaxi päiwäxi, eikä wähemmäxi ajaxi, cuin neljäxi päiwäxi.
5.§. Wangiudella wedellä ja leiwällä, mahta wicapää rangaistaa; cusa Tuomari coettele, että hänen menestyxens ja arwons muun ruumin rangaistuxen cautta hucatan.
6.§. Jos wangin-wartia salli jongun, joca wangiuteen wedellä ja leiwällä tuomittu on, nautita muuta juomaa ja ruoca; olcon yhden cuucauden palckaans paitzi, ja istucon itze cahdexan päiwä Cuningan wangiudesa wedellä ja leiwällä.
7.§. Jos se joca sackoon langetettu on woi sen maxaa, mutta tahto ennen kärsiä ruumillans; hänellä ei pidä lupaa sijhen oleman, waan käykön sacko täydellisesti ulos hänen omaisudestans. Jos jocu ei woi täydellisesti maxaa; seisocon ruumin rangaistuxen caiken edestä.
8.§. Sackoja ei mahda ulos otettaa talonpojalda, cosca hän ei woi nijtä maxaa ilman talon häwitystä, ja autioxi tekemistä, eikä myös sildä, joca sijtä kärsi puutoxen elatuxesa ja ylöspitämisesä; waan kärsikön se ricoxens edestä ruumin rangaistuxen.
9.§. Jos jocu tuomitan wissixi ajazi, ja ei sitä löytä; kysykön Cuningan Käskynhaldia Ylituomarilda, cuinga työ pitä muuxi rangaistuxexi muutettaman.