Ruumis virsi

Wikiaineistosta
Ruumis virsi.
(Veisataan kuin n:o 387 S. v. k.)
Kirjoittanut Pentti Lyytinen


Se laki tässä täytettiin,
Kuin Paradiisissa päätettiin
Aadamill’ esiisällen,
Eevallen iso äidillen.

2:n v.

Jos otat kieltyn omenan,
Niin sinun pitää kuoleman
Se on myös tullut todeksi,
Aadamin lasten osaksi.

3:s v.

Lesket kastelee leipänsä,
Murheen kyyneleill’ murunsa,
Orvot myös saavat osansa,
Karvaasta surun kalkista.

4:s v.

Ne kuin kyyneleill’ kylvävät,
Ilolla niistä niittävät,
Toisella puolen haudassa,
Iloisessa isänmaassa.

5:s v.

Yks’ matkamies on jättänyt,
Päivänsä kaikki päättänyt,
Murheelliset muutokset,
Toisille tuottaa puutokset.


Toinen virsi.
(Samalla nuotilla).
Kirjoittanut Pentti Lyytinen


Hyvästi jääkäät sukuni,
Mun loppuu vuosilukuni,
Sanon myös sanan viimeisen
Ystävill’ kaikill’ yhteisen.

2:n v.

Itku on ensi äänemme,
Silloin kun tänne synnymme,
Valitus viimeinen virtemme,
Silloin kuin täältä lähdemme.

3:s v.

Eilen oli minun vuoroni,
Kuin piti maistaa kuoloni,
Tänäpänä ehkä kohtelee,
Toisia täältä noutelee.

4:s v.

Olkaamme vaan valmiit lähtemään,
Kuin herra tulee käskemään,
Ja kirjoittaa sun seinäs pääll’,
Toimita pian talos tääll’.

5:s v.

Armon aikas käy lopullen,
Muutama askel’ haudallen.
Kuka ties’ päivä viimeinen,
Ikämme on leveys kämmenen.


Lähde: Tampereen Sanomat 2.12.1889.