Saarijärven Paavo

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saarijärven Paavo

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Tuolla Saarijärven salomailla
Asui Paavo maalla hallaisella,
Kynti maata, kaivoi ahkerasti,
Mutta Herralta tuloa toivoi
Taivahasta, luonnon tekijältä.
Siinäpä asui siivoin lapsinensa,
Vaimoinensa, vaivoin leipäpalan
Hiellänsä otti kankahasta.
Tuli kevät, suli kinos maailta.
Veipä puolen orahia;
Tuli kesä, kävi raet mailla,
Kaasi päitä puolet käydessänsä;
Tuli syksy, veipä halla kaikki.
Tarttui tukkahansa Paavon vaimo,
Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
Ota sauva, hylkäs meidät Herra;
Kolkko miero, nälkä kauheampi”.
Sanoi Paavo, häntä suositellen:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Pani vaimo puolen petäjätä.
Kaivoi äijä kaksi viemäreitä.
Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi.
Tuli kevät, suli kinos mailta,
Eipä vienyt vesi orahia;
Tuli kesä, kävi raet mailla,
Kaasi päitä puolen käydessänsä;
Tuli syksy veipä vilu kaikki.
Löipä rintoihinsa Paavon vaimo,
Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
Kova kuolla, mutta turha toivo.
Sanoi Paavo häntä suositellen:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane kaksin verroin petäjätä,
Kaksin kerroin laitan lannan maalle.
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Lisäs’ vaimo kaksi pätäjätä,
Laittoi Paavo lannan kaksin kerroin,
Käänti karjan siemeneksi, kylvi.
Tuli kevät, suli kinos maalta,
Eipä vienyt vesi orahia.
Tuli kesä, kävi raet mailla,
Eipä kaatunutkaan kaunis olki;
Tuli syksy, sivu sitkaimitten
Meni vilun vaino vaarallinen,
Aivan koskematta kultapäihin.
Silloin heti Paavo hartahasti
Paneusi polvilleen ja sanoi:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra”.
Sanoi vaimo, samoin polvillansa:
”Vaikka kokee, eipä hylkää herra”.
Sitten iloitellen miehellensä:
”Paavo, ota sirppi sukkelasti!
Toki nyt on tullut toinen aika,
Ilon aika. – Pois nyt petäjäinen;
Ruisleivän laitan lapsillemme”.
Sanoi Paavo, häntä hyväellen:
”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada,
Jok’ ei hylkää toista hädässänsä.
Pane leipään puoli petäjätä,
Veihän vilu tou’on naapurimme”.

Lähde: Topelius, Z. 1876: Maamme kirja. Suomentanut Joh. Bäckvall. G. W. Edlund, Helsinki.


Katso myös[muokkaa]