Saarijärven Paavo (Cajander)

Saarijärven Paavo Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Suom. Paavo Cajander.

Saarijärven salomailla asui

tilallansa hallaisella Paavo,

perkas, hoiti ahkerasti maataan;

mutta Jumalalta kasvun toivoi.

Vaimoineen ja lapsineen hän siinä

niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,

ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

myötänsä vei puolet orahista;

tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;

tuli syksy, kaikki ryösti halla.

Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:

»Paavo parka, kovan onnen lapsi,

sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;

miero raskas, raskahampi nälkä.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.

Pane leipään puolet petäjäistä;

kaksin verroin minä ojaa kaivan,

mutta Jumalalta kasvun toivon.»

Pantiin leipään puolet petäjäistä,

kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.

Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

mutt’ ei orahia vesi vienyt;

tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;

tuli syksy, kaikki ryösti halla.

Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:

»Paavo parka, kovan onnen lapsi,

kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;

tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.

Pane toinen puoli petäjäistä,

ojat kahta suuremmat ma kaivan,

mutta Jumalalta kasvun toivon.»

Pantiin toinen verta petäjäistä,

kahta suuremmat loi ojat Paavo,

karjan myi ja siement’ osti, kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

mutt’ ei orahia vesi vienyt;

tuli kesä, raekuuro kulki,

mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;

tuli syksy, halla kultaviljan

koskematta korjaajalle säästi.

Silloin Paavo polvistuen lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»

Paavon vaimo polvistuen lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»

Mutta miehellensä virkkoi vaimo:

»Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,

nyt jo meillä alkaa ilon päivät,

nyt jo syrjään petäjäinen silkko,

nyt ma rukihisen leivän leivon.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,

veljeään ken hädässä ei hylkää.

Pane leipään puolet petäjäistä,

veihän naapurimme touon halla.»

Z. Topelius, Maamme kirja, 1875, J. Bäckvallin suomennos; P. Cajanderin 1878, mitä myöhemmin on korjattu.

Lähde: Lausuntarunoja nuorelle väelle: lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa. 1958. Neljäs painos. Toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen. Somistanut G. Paaer. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.