Saiman Höyry-Laivalle Ilmariselle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saiman Höyry-Laivalle Ilmariselle *).

Kirjoittanut Antero Warelius


Kuin on meille kuljettanut
Sanan Saattaja sanomat
Erinomaisen olevan
Haaksen hyvän hankkehissa
Pannu-Laivan Puhoksella
Kirkkokunnassa Kitehen,
Jonka kaltaista kalua
Ei ol’ ennen näissä nähty,
Eikä Saimassa, Savossa.
Jok’ on valmis varsin kohta,
(Jos ei jo vaan liene valmis
Viety veistämöisiltänsä
Taappelilta talutettu
Laskettu jo lainehille
Saimahalle saatettuna).
Niin mä lausun laajemmiten
Millä lailla laitettuna,
Mitä varten valmistettu
Täm’ on haaksi, josta haastan
Tämä pursi, josta puhun.
Jos sä joudut Väinämöinen
Laulun alkaja avuksi!
Kuka oijeten osaisi
Suoremmiten, Suomen kielen
Sanat saada sarjallensa,
Juonellinsa juotetuiksi
Ilman sinuta Isäinen?
Joka ennen ensimäisen
Laivat laitot Suomalaisen,
Veistit tiedolla venettä
Ladot purtta laulamalla,
Saa nyt sanoista samaten
Laulu, laivasta somainen!
Älä luule lukiani
Ei se ole lasti-laiva
Eikä Kiteen kirkko-paatti,
Josta laajoin lausun sulle.
Ehkä ovat kaaret kaikki
Laidat kaikki laskuinensa
Kasavanunna Karjalassa –
Karjalassa kaadettuna.
Kirves-miehet Kitehellä
Niin kuin verkoilla vetivät
Hopioita hongistosta
Käärit kärpän nahkaisehen
Kukkarohonsa kuristit.
Maata myöden matkan päästä
Ovat piiput Pietarista
Suuren kansan kaupungista
Kuuluisasta kuljetetut,
Torvet toisessa kylässä
Rauta-ruukissa raketut.
Joit’ on jongin näköisiä
Kaltaisia kappaleita:
Mik’ on vaskesta valettu,
Kuparista kuumennettu,
Kirkastettu kiiltäväksi,
Mik’ on jäänyt järjestänsä
Rauta-kangin karvaiseksi.
Kaikki ovat oivalliset
Sepon parhamman pajasta,
Sepon selvimmän tekoja,
Jok’on tainnut taivuttella
Raudan raakoja tapoja
Ihmis kunnalle iloksi,
Kaikenlaisiksi kaluiksi,
Reikä päiksi, rengas suiksi. –
Onpa ollut oivallinen
Puungin Seppä Puhoksella
Tämän laivan laitoksissa,
Jolle minä mielelläni
Kirjoittaisin kiitosvirren,
Kuin on vielä kunniaksi
Mainioksi meidän maalle
Pohjan poikia omia
Suomalaisesta suusta!
Mutt’ on konna konstillensa
Sekin vielä viisahampi
Joka oivasti osasi
Koko rauta-rakennuksen
Panna laivan lantehille
Reed on riivattu nimeltä
Ummikko ja ulkolainen,
Englanniss’ on Emä hänen
Tehnyt itsekin terävä.
Mitäs luulet lukiani
Sanottavan Savon maalla
Tämän aalloilla ajaissa
Saiman selvällä selällä?
Pojat kyllä kyselevät
Peljästyksissä perätin:
”Kummako se kulkenoopi
Sarviniekka Saimahalla,
Jonka sarvi savuaapi
Sekä tulta tuiskuaapi
Niinkuin parhaasta pajasta.
Ovat siivetkin sivulla
Kahden puolen kainalossa,
Joiden kanssa kannustaapi
Aallon seljässä ajaapi,
Että höyhen höyryäpi
Sulka suitseepi sumua.”
”Mitä mörkö,” mölähtääpi
Talon vanhin vaimonensa,
”On se kummin kulkevainen
Ihan valloin vasta-tuulta?”
Heti heittävät talonsa
Lapsensakin lattialle,
Kirun kiitäävät pakohon,
Kohden korpea kokevat,
Ettei haaksesta hakiat
Tahdo saada taloloista
Einettä rahan edestä.
Matka-miehet mielellänsä
Maistaisivat maitoakin
Eli muutaman munankin. –
Saari-kansoja Savossa
Minä pelvosta penäjän,
Vapistuksesta varoitan,
Ettei oudoksi oteta
Missä millonkin näkevät
Tämän laivan lainehilla
Ilmarisen ilmestyvän,
Jok’ on laiva laitettuna
Saattamaan Savon sahoilta
Joutusasti Joutsenoon ja
Lauritsalan laitureihin
Lankku-lodjat lastinensa.

Ei se ole mikään outo
Tulta tuiskuva turilas,
Se on tuttu muilla mailla
Kauvan ollut jo kaluna
Hyödytyksenä hyvänä.

Minä kiitän sitä miestä,
Jok’ on alkanut Alusta
Tämän laista, tässä maassa,
Rakennella rahallansa.
Olkot kauvan onnelis’na
Nämät makomat molemmat
Isändä ja Ilmarinen!

A[ntero]. W[arelius].

*) Muualta lähetetty.


Lähde: Sanan Saattaja Viipurista -lehden vuosikerta 1833, 17. elokuuta s. 1–3. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 23.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Sanan Saattaja Viipurista, vuosikerta 1833. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ssv/ssv1833_rdf.xml.