Sairas mies
| Sairas mies. Kirjoittanut Kössi Kaatra |
- Oli sairas mies ja hän toivoi
- kevätaikaa armahimpaa,
- jona aurinko korkeella kiertää,
- jona kukkia versoo maa.
- Ja hän syksyn kesti ja talven
- yli pääsi hän ponnistain,
- kun keväästä kaunista unta
- sai paljon nähdä hän ain.
- Ja kun tuli näin kevät vihdoin,
- suli jäät, suli nietokset
- ja räystäät riemusta itki,
- palas lintuset poistunehet,
- niin sairas mies tuo tunsi
- ilon huutavan, hurjimman,
- ja hän unohti sairautensa
- ja vaivansa kurjimman.
- Ja hän terveeksi itsensä uskoi
- sekä lauleli riemuissaan,
- ja oli kuin oisi hän ollut
- uus sielulta, ruumiiltaan.
- Vaan voi sitä sairasta miestä
- ja voi hänen haaveitaan,
- kun kevät se kaunis ja valkee
- hänet mursikin multaan maan!
Lähde: Kaatra, Kössi 1906: Kyttä. Hämeen kirjakauppa, Tampere.