Salomaalle on saatuna koulu
Ulkoasu
Salomaalle on saatuna koulu. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Salomaalle on saatuna koulu,
- Sitä kauan jo kaivattiin.
- Kylän lapsoset riemuiten rientää
- Koulun suojihin valoisiin.
- Ilomielin ne leikkiä lyövät,
- Kelkat kiitävi kilpaillen,
- Siroruusuilla talvinen tuuli
- Punaa poskuet pienoisten.
- Ja ma katselen parvea nuorta,
- Se on hilpeä, huoleton!
- Työskennellen ja leikkien vuoroin
- Käy se polkua opinnon.
- Aamun nousevan kansa se ompi,
- Aika uus’ sill’ on hallussaan,
- Jos se jaloksi varttua voipi,
- Taattu silloin on onni maan.
- Riennä vaan sinä pirteä parvi,
- Opin alkeille kouluhun! –
- Mutta tarkemmin sua kun katson,
- Suru hiipivi mieleen’ mun:
- Ohut liian on monella nuttu,
- Kovin kulunut, huono on,
- Ja niin kylmä on Pohjolan talvi,
- Sen on tuuli niin armoton. –
- Talonisäntä taitava, kuule,
- Hyvät sulla on mannut, maat.
- Sadot runsahat peltosi antaa,
- Täyteen aittasi ahtaa saat.
- Kelpo vaimo sun kotias hoitaa,
- Hyvät lapses on tavoiltaan. –
- Nämä kaikki on antia armon –
- Tokko tuota sa muistatkaan?
- Talos’ laidalla tuossa on mökki,
- Siin’ on lapsia, siinäkin.
- Ja ne nääntyvät puuttehen alla,
- Puute nääntävi sielunkin.
- Hyväin lahjojen antaja vartoo,
- Että käyttäisit leiviskäs,
- Että maksaisit velkasi Hälle
- Auttain köyhiä veljiäs.
- Jos ne puuttehen painosta sortuis,
- Pahan poluille poiketen,
- Sua syyttäisi tuomari silloin
- Lahjomaton ja ikuinen.
- Omat lapsesi maallesi annat,
- Anna lapsoset köyhän myös,
- Auta heitäkin oppia saamaan,
- Silloin siunattu sun on työs.
- Monen monelle puute ja köyhyys
- Nostaa pystyhyn tiedon tien.
- Sielu nääntyvi – singota sille
- Edes sätönen pienen pien’.
- Luoja jakavi lahjoja hengen,
- Miten tahtoo hän milloinkin.
- Mökki matala, halpa on ollut
- Koti Kiven ja Lönnrotin.
- Siksi toimios innolla, että
- Yhä suurenis parvi tuo,
- Joka hilpehin, riemuisin mielin
- Valon rientävi lieden luo.
- Aamun nousevan kansa se ompi,
- Aika uus’ sill’ on hallussaan.
- Jos se jaloksi varttua saapi,
- Taattu silloin on onni maan.
Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.