Satuiset saaret
| Satuiset saaret. Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Ja lapset hiljaa soutavat jo kotiin
- kesäisen tarun taikamaailmasta,
- siell’ oli kyllä kaunista, mut täällä
- tosikin kaikki tarua on vasta.
- He satuisia salmia nyt soutaa
- ja näkee, kuinka rannoilla jo umpeen
- teränsä sulkenut on öiseen rauhaan
- nyt joka kukka ulpukan ja lumpeen.
- Ja vihdoin saapuvat he saareen tuttuun,
- sen rannoilta niin tuores henkii tuokse;
- ja pirtistä jo isä, äiti, mirri
- nyt rientää odotettujensa luokse.
- Ja mirri ensi työkseen heti kohta
- kiveltä rannan teljolle jo hyppää
- ja veneestä myös ensi tuomisiksi
- se kauniin kiiskin käpäliinsä nyppää.
Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.