Se sammuu pois...

Se sammuu pois... Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Kuin keskikesän loiston, rikkaan väriväikkeen

Sun kuvasi taas muistintarhoissani nään,

Sen eteen haavein miettimään mä jään,

Suon sydämessä käydä onnen kultaläikkeen.

Suo kuvas heijastaa viel kirkkautta mulle,

Suo lemmen unelmin mun täyttää sydämein.

Jos silloin Amor-palvelusta tein,

Suo vielä kantaa muisto-uhri sulle.

Kenties viel kuvas’ mieleen kirkastuu,

Vaan sammuvan sen loiston kerran tiedän,

Vai sekö yksin himmetä ei vois?...

Vain pienen hetken kirkkautta siedän...

Myös kuvas loisto varmaan haimentuu

Ja iltaruskon lailla sammuu pois.

1912

Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.