Seitsemäntoistavuotias (Lönnrot)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seitsemäntoistavuotias.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


En tieä’ itse’känä,
     Mitä mä kaipoan:
Syämeni on täynnä
     Ja outo ainian,
Unettomat on yöni
     Levoton päiväni.
Mitä ajattelenki,
     Mik’ ompi mieleni?
Jos ompelen kun orja
     Aamusta iltaseen,
Ei eisty työni kurjan
     Tapahan taannoiseen;
Mä pääni vaipuessa
     Unohan neulani.
Mitä ajattelenki,
     Mik’ ompi mieleni?
Mä tuota toivoin aina,
     Kun talvi lähtisi,
Kinosten kanssa ehkä
     Sulais syämeni;
Lumet sulivat, vaan ei
     Kinokset rintani.
Mitä ajattelenki,
     Mik’ ompi mieleni?
Ikäviä iloni,
     Ikävät riemuni;
Jos päivä kuinka kirkas,
     Pimiä mieleni.
Voi kenpä toisi jällen
     Iloiset aikani!
Mitä ajattelenki,
     Mik’ ompi mieleni?
Ah jospa jo olisin
     Majoista maailman,
Ja rauhassa lepäisin
     Tuvissa Tuonelan!
Vaan raahtisinko mennä
     Mä ystävistäni!
Mitä ajattelenki,
     Mik’ ompi mieleni?


Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki