Seppä ja suutari

Seppä ja suutari Kirjoittanut Erik Bisi

Kerran seppä suutarille

Viskoi soimaus-sanoja;

Pahon syytti syömäriksi,

Paloviinan juomariksi,

Rouvarein rommitratiksi,

Pikilangan pistäjäksi,

Nokinuoran nostajaksi,

Solvasi nahka-sudeksi,

Parjas rajain paikkuriksi

Herrasmiesten sekä naisten,

Paljon muutakin mukisi,

Koirusteli koiran silmä.

Tästä siivo suutarimme,

Oiva anturain tekijä,

Suomeksi sepälle suuttui

Pilkka-kirveelle kipastui,

Sanoovi sanalla tällä,

Lausui tuolla lausehella:

Jopa nyt jotakin kuulen,

"Pata kattilaa panevi,

Musta kylki kummallaki”.

Sinähän pajoissa paukat,

Jyskät päivät päästähänsä,

Ahjos ääressä äherrät,

Siksi on partasi porossa,

Naamas, nokkasi nokinen,

Suusikin suden näkönen,

Kourasi kovin likaiset,

Kaapus kauhian kamakka.

Kieltämättä kelpoaisit,

Touko-pellon peljätiksi,

Vareksille, varpusille

Sekä kuuluille kurille

Paja-töistä päästyäsi,

Niin olet mokoma musta.

Olet seppä semmonenki,

Takoja kurin takanen,

Ettet tee teriä sille,

Auttavia työ-aseita,

Jolla ei eväsnä olle

Sinulle sian lihoa,

Eli voita mieltä myöten.

Muista muuten murkinalla,

Jos et sitä muulloin muista,

Miten sanoo sananlasku:

”Syöpi seppä sammakin,

Kun ei saa sian-lihoa”.

Toiseksen on tosi kanssa:

”Seppä syöpi selvän leivän,

Takoja palan paremman,

Sepän akka seka leivän,

Lapset syövät mitä saavat”

Silkko-leivän särpimeksi.

Näin se suukko suutarimme

Solmesi sepän sanoilla,

Ettei sen erän perästä

Seppä suotta suutaria

Niipastuttanut nenässä,

Suututtanut suunnan miestä;

Siksi suutari sukiat,

Aivan anturat komiat,

Teki silleki sepälle,

Joilla tarkeni takoa

Pakkasillakin pajassa,

Ahjon ääressä asua. –

Seppä takoja tokasi

Suuren puukon suutarille,

Nahkan vievän, aivan sievän,

Sovinnoiksi suosioiksi.

Silloin muisti mestarimme

Suutuksissa suostuttua:

”Parempi papin vihoissa,

Kuni seppien vihoissa”.

E[rik]. B[isi].

Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 20.3.1858.