Seppä ja suutari

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seppä ja suutari

Kirjoittanut Erik Bisi


Kerran seppä suutarille
Viskoi soimaus-sanoja;
Pahon syytti syömäriksi,
Paloviinan juomariksi,
Rouvarein rommitratiksi,
Pikilangan pistäjäksi,
Nokinuoran nostajaksi,
Solvasi nahka-sudeksi,
Parjas rajain paikkuriksi
Herrasmiesten sekä naisten,
Paljon muutakin mukisi,
Koirusteli koiran silmä.
Tästä siivo suutarimme,
Oiva anturain tekijä,
Suomeksi sepälle suuttui
Pilkka-kirveelle kipastui,
Sanoovi sanalla tällä,
Lausui tuolla lausehella:
Jopa nyt jotakin kuulen,
"Pata kattilaa panevi,
Musta kylki kummallaki”.
Sinähän pajoissa paukat,
Jyskät päivät päästähänsä,
Ahjos ääressä äherrät,
Siksi on partasi porossa,
Naamas, nokkasi nokinen,
Suusikin suden näkönen,
Kourasi kovin likaiset,
Kaapus kauhian kamakka.
Kieltämättä kelpoaisit,
Touko-pellon peljätiksi,
Vareksille, varpusille
Sekä kuuluille kurille
Paja-töistä päästyäsi,
Niin olet mokoma musta.
Olet seppä semmonenki,
Takoja kurin takanen,
Ettet tee teriä sille,
Auttavia työ-aseita,
Jolla ei eväsnä olle
Sinulle sian lihoa,
Eli voita mieltä myöten.
Muista muuten murkinalla,
Jos et sitä muulloin muista,
Miten sanoo sananlasku:
”Syöpi seppä sammakin,
Kun ei saa sian-lihoa”.
Toiseksen on tosi kanssa:
”Seppä syöpi selvän leivän,
Takoja palan paremman,
Sepän akka seka leivän,
Lapset syövät mitä saavat”
Silkko-leivän särpimeksi.
Näin se suukko suutarimme
Solmesi sepän sanoilla,
Ettei sen erän perästä
Seppä suotta suutaria
Niipastuttanut nenässä,
Suututtanut suunnan miestä;
Siksi suutari sukiat,
Aivan anturat komiat,
Teki silleki sepälle,
Joilla tarkeni takoa
Pakkasillakin pajassa,
Ahjon ääressä asua. –
Seppä takoja tokasi
Suuren puukon suutarille,
Nahkan vievän, aivan sievän,
Sovinnoiksi suosioiksi.
Silloin muisti mestarimme
Suutuksissa suostuttua:
”Parempi papin vihoissa,
Kuni seppien vihoissa”.

E[rik]. B[isi].


Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 20.3.1858.