Serenaadi (1869)
| Serenaadi Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Jo armaan lamppu lakkas’ loistamasta,
- Kuun säteet heijastuu vaan ikkunasta,
- Ja rippu estää näkemästäni
- Mun lemmittyäni.
- Hän kohta laskeupi vuoteellensa,
- Silloin, oi iltatähti, huoneesensa
- Sä katsahda ja mitä näet, se
- Minulle kuiskaise.
- Jos taivaalle hän silmää suloisesti,
- Jos itkee enkelini hiljaisesti,
- Ja puhe tähtein taakse kohoilee –
- Hän silloin rukoilee.
- Vaan rintansa jos armas aaltoaapi,
- Jos huulillensa hymy hieno saapi,
- Ja poski hehkuu, – silloin unissaan
- Hän näkee mua vaan.
K. S–n.