Silmät (Prudhomme)

Silmät.

Kirjoittanut Sully Prudhomme

Lukemattomat silmät, kauniit, rakastetut,

siniset tai mustat on nähneet päivänvalon.

On hauta uumeniinsa ne vanginnut.

Yhä taivaalle aurinko luo sarastuksen palon.

Lukemattoman joukon silmiä lumonneet

ovat yöt, ihanammat kuin mitä olivat päivät.

Lukemattomat silmät on varjoilla täyttyneet.

Yhä tähdet kimmeltävät vain taivaalle jäivät

Näkö silmien poissako on? Ei, ei ole näin!

Ne ett’ olis sammuneet, se on mahdotonta!

Ne varmaan kääntyneet ovat jotain päin,

näkymätöntä meille, kohti tuntematonta.

Kuten meiltä peittyvät tähdet ihanat

joka aamu, mutta viipyvät taivaalla tuolla,

niin myöskin silmäterät laskevat,

mut ei ole totta, ne että voisivat kuolla.

Siniset tai mustat, kauniit ja ihaillut,

nuo silmät, jotka hautojen unessa makaa,

ovat suurta aamua kohti suunnatut,

ne vielä näkevät, näkevät hautojen takaa.

Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.