Silta

Silta. Kirjoittanut Katri Vala

Oi että sydämeni olisi horjumaton kallio,

mutta minä värisen taakkani alla.

Maailman kaikilta ääriltä

tarttuvat käsiini lasten pelokkaat kädet,

sydämeni seinät vavahtelevat

miljoonain tuskan huudosta,

minä, ihmisen rakastaja,

vapisen syntymän edessä,

koska se on kärsimyksen syntymä.

Oi että olisin väkevä kuin meri,

voisin kaataa laulullani muurin,

joka erottaa teidät elämän

päivännousumaasta.

Mutta minä olen vain hauras silta,

jonka yli tienne kulkee.

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.