Sinulle

Sinulle Kirjoittanut Saima Harmaja

Sun syliis olen jälleen uupunut,

sa, josta olentoni juuret iti,

kun petti tuet, joiden kestää piti,

ja kädet kalliit pois on temmatut.

Sa, jonka sana särkyä ei voi,

sa, joss’ ei hellyys löydä maista rajaa,

niin hyvin suojaa tuulten-tavoittajaa

sun sydämes, mi pesän mulle soi.

Ja niinkuin armaan syleilyssä ennen

tavoitin sydänääntä Maailman,

niin luonasi, vain syvemmälle mennen,

pyhimmän Ensi Sykkeen aavistan,

sa, jossa ohennut on sumu mainen

ja Taivaan Rakkaus läpi-paistavainen.

Lähde: Harmaja, Saima 1936: Hunnutettu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.